Kaupan liitto: Sisämarkkinoille suunniteltu kriisimekanismi ei saa uhata yritysten toimintavapautta
EU-komissio haluaa sisämarkkinoiden hätäapuvälineen (SMEI) avulla varautua ja vastata merkittäviin kriiseihin tulevaisuudessa. Kaupan liitto kannattaa komission ehdotuksia jäsenvaltioiden tiiviimmästä yhteistyöstä ja kriisirelevanttien tuotteiden nopeammasta saamisesta markkinoille. Sen sijaan yritysten toimintamahdollisuuksia rajoittavat liian ankarasti yrityksiin kohdistuvat viranomaisten tietopyynnöt, tilausten priorisointi ja tuotannon uudelleensuuntaaminen.
Toimivat sisämarkkinat ovat välttämättömät EU:n taloudelle ja eurooppalaisten yritysten kilpailukyvylle. Koronapandemian aikana jäsenvaltiot asettivat yksipuolisesti rajoituksia henkilöiden, palveluiden ja tavaroiden liikkuvuudelle tavalla, joka oli selkeässä ristiriidassa sisämarkkinoiden perusajatuksen kanssa.
”Tämän vuoksi tarvitaan pelisäännöt sille, miten vapaa liikkuvuus varmistetaan tulevissa poikkeustilanteissa”, Kaupan liiton johtava asiantuntija Ilari Kallio selventää.
Komission ehdottama asetus sisämarkkinoiden hätäapuvälineeksi ja sitä täydentävä lainsäädäntö hahmottelee toimenpiteitä, joilla voidaan varautua sisämarkkinoiden toimintaa uhkaaviin kriiseihin (valmiustila) ja vastata niihin tehokkaasti (hätätila).
”Varautumis- ja hätätilatoimiin tarttuminen vaatisi aina erillistä komission päätöstä, jossa kriisin uhka tai olemassaolo todetaan”, Kallio tarkentaa.
Yritysten tiedonantovaatimuksia vaikea hyväksyä
Kaupan liiton alustavan arvion mukaan yrityksille olisi merkittävää hyötyä siitä, että kansalliset rajoitukset tavaroiden ja palveluiden vapaalle liikkuvuudelle täytyisi perustaa yhdessä sovituille kriteereille ja kansallisista rajoituksista tulisi informoida komissiota ja muita jäsenvaltioita ennakolta.
”Tarpeellisia olisivat myös yhteyspisteet, jotka ohjeistaisivat kansalaisia ja yrityksiä erilaisista rajoituksista”, Kallio sanoo.
Huomattavasti vaikeammin hyväksyttäviä ovat yrityksille ja muille organisaatioille suunnatut tiedonantovaatimukset, jotka edellyttäisivät kertomaan tietoja varastoista, tuotantoennusteista ja jopa sopimuskumppaneista.
”Tiedot kuuluvat liikesalaisuuksien piiriin ja niiden paljastaminen voi olennaisella tavalla haitata yrityksen liiketoimintaedellytyksiä. Mikäli näistä vaatimuksista ei luovuta, tulisi vähintään varmistaa, ettei yrityskohtaista tietoa jaeta eteenpäin eikä yksittäisiä toimijoita voi muutoinkaan tunnistaa kerätyistä tiedoista”, toteaa Kallio.
Yritysten toimintavapauksiin puuttuminen menee liian pitkälle
Kaikkein pisimmälle menee ehdotus tilausten ja tuotantokapasiteetin priorisoinnista. Komissio esittää itselleen toimivaltaa vaatia yrityksiä asettamaan etusijalle tilaukset, jotka koskevat kriisirelevanttien tuotteiden valmistusta ja toimittamista. Elinkeinoelämä suhtautuu ajatukseen hyvin kriittisesti.
”Samaan, jollei parempaan lopputulokseen päästäneen helpottamalla kriisirelevanttien tuotteiden markkinoille saamista helpottamalla vaatimustenmukaisuuden arviointia”, Ilari Kallio arvioi.
”Pakon sijasta yrityksille tulisi samalla tarjota tukea tuotantokapasiteetin lisäämiseen ja toimitusten nopeuttamiseen, kuten komissio myös ehdottaa”, Kallio jatkaa.
SMEI-pakettiin pääsee tutustumaan komission verkkosivuilla.
Odotettavissa on, että ehdotukset herättävät runsasta keskustelua sekä Euroopan parlamentissa että jäsenvaltioiden kesken neuvostossa.
Kaupan liiton näkemyksen mukaan sisämarkkinoiden hätäapuvälineelle on selkeä tarve, kunhan yritysten toimintavapauksiin kohtuuttomasti puuttuvat elementit karsitaan pois.
