Maailma ja markkina muuttuu – mutta kirja pysyy
Kirjasyksy on käynnistynyt jälleen vauhdilla ja uutuuskirjoja ilmestyy tasaista tahtia. Koronan jälkeisessä todellisuudessa ihmiset ovat vihdoin päässeet liikkeelle, kauppoihin ja tapahtumiin, vaikka uusi normaali näyttää kovin toisenlaiselta kuin vielä vuosi sitten uumoilimme.
Kirjakauppaa on ravistellut viime vuosina rajut muutokset. Korona toi omat haasteensa myös kirjakaupalle, ja lisäksi kirjojen uudet kuluttamisen muodot, erityisesti äänikirja, ovat muuttaneet markkinaa. Laajennettu oppivelvollisuus ja keskitetyt hankinnat veivät kaupoilta kertaheitolla ison osan asiakasvirrasta ja etenkin nuoren ikäluokan askeleet ovat kulkeneet kohti kirjakauppaa aiempaa harvemmin.
Elämme murrosten aikaa. Markkina muuttuu, maailma muuttuu, lukemisen tavat muuttuvat. Väestö keskittyy suuriin kaupunkeihin, kaupunkikeskustat hiljenevät, kansainvälinen kilpailu kovenee, Euroopassa on sota sekä energiakriisi. Kuluttaja miettii nyt tarkkaan, mihin varansa käyttää. Kirjakaupankin toimintaedellytykset on jälleen haastettu.
Kirja on kuitenkin osoittanut vahvuutensa erilaisissa kriisi- ja murrosvaiheissa. Taloudellisten taantumien aikaan kirja on pärjännyt verrattain hyvin, ja niin pärjäsi loppujen lopuksi korona-aikanakin: yleisen kirjallisuuden myynti kokonaisuudessaan kasvoi, myös painetun kirjan, vaikka paikalliset erot olivat suuria. Kirja on ollut ja on edelleen arvostettu lahja, ja hintahaarukaltaankin se on taantumankestävä. Siinä missä kirja on pitänyt pintansa, niin ovat tehneet myös kirjakaupat. Ne ovat sopeutuneet tilanteisiin, löytäneet uusia keinoja tavoittaa lukijat, etsineet ja luoneet uusia jakelumalleja, murros murroksen perään. Syyt pärjäämiselle ovat syvällä.
”Kirja on kuitenkin osoittanut vahvuutensa erilaisissa kriisi- ja murrosvaiheissa. Siinä missä kirja on pitänyt pintansa, niin ovat tehneet myös kirjakaupat.”
Kirjakauppiaat eri puolella Suomea tekevät työtään ansaitakseen elantonsa mutta myös rakkaudesta lajiin. Kirkonkylillä sitkeät kirjakauppiaat sammuttavat todennäköisesti viimeisenä valot. Maan kattava kirjakauppaverkko ja kaikkien saatavilla oleva kirjallisuus ovat asioita, joita ei ole syytä pitää itsestään selvinä vaan tukea niiden toimintaedellytyksiä.
Frankfurtin kansainvälisillä kirjamessuilla presidentti Volodomyr Zelensky puhui kirja-alan toimijoille ja kehotti kirjoittamaan, lukemaan ja jakamaan tietoa ja tarinoita, sillä niissä on vapautemme. Tätä aarretta on päättäjienkin Suomessa syytä vaalia.
Hallitus on toimintakautensa aikana ottanut merkittävän askelen ja luonut lukutaitostrategian. Sen toimeenpanemiseksi Kirjakauppaliitto on ehdottanut kahta konkreettista tapaa edistää lukemista ja kirjojen asemaa: ensinnäkin kulttuuri- ja virikesetelit tulisi ulottaa myös kirjahankintoihin. Jos kirja ei ole kulttuuria, mitä se on?
Toisekseen EU päätti keväällä 2022 mahdollistaa kansallisella tasolla tietyille tärkeiksi katsomilleen tuoteryhmille jopa nollaverokannan. EU-maiden päättäjät linjasivat yhdessä, että lukemisen edistäminen on yhteisöllemme niin tärkeää, että kirjoille tulee rakenteellisesti mahdollistaa mahdollisimman alhainen arvonlisävero. Suomen päättäjillä on ainutlaatuinen tilaisuus jalkauttaa lukutaitostrategiansa käytännön tasolle laskemalla kirjojen arvonlisäveron nollaan ja edesauttaa siltä osin kirjakulttuurin ylläpitämistä maassamme.
Helsingin kirjamessut, yksi Suomen suurimmista kulttuuritapahtumista, kokoaa 26.–30.10. Helsingissä ajankohtaisten aiheiden, tiedon ja kertomusten äärelle jälleen kymmeniä tuhansia ihmisiä. Ohjelmia on yli 800, ja teemana on ajankohtainen rakentava debatti. Tässäkin maailmantilanteessa kirja kantaa, eikä ihme. Kirjalla ja kirjakaupalla on pysyvä paikkansa sivistyksen ja demokratian edesauttajana ja ylläpitäjänä. Kirjakaupat aikovat elää vielä kolmannellakin vuosisadalla, mikäli se niistä on kiinni.
Laura Karlsson on Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja.
