Ilmastopäästöjen vähentäminen yrityksissä edelleen ykkösprioriteetti – mutta millä tavalla?
Jo jonkin aikaa on ollut muotia se, että yritykset tulevat omassa viestinnässään ulos lauseilla kuten ”olemme hiilineutraali vuonna 2030” tai ”tavoittelemme nettonollaa 2040”. Kuitenkin vain harva yritys on todellisuudessa laatinut uskottavan ja kunnianhimoisen suunnitelman sekä tavoitteet ilmastopäästöjensä vähentämiseksi ja alkanut toimia riittävän nopeasti.
Yrityksillä ei myöskään ole usein selkeää käsitystä siitä, mitä hiilineutraalius tai nettonollapäästölupauksien saavuttaminen käytännössä tarkoittaa.
No, mikä avuksi? Onneksi on olemassa tapa, jolla yritys voi asettaa toimilleen uskottavat virstanpylväät, jotka osoittavat tarkasti, kuinka paljon yrityksen tulee vuosi vuodelta vähentää päästöjään.
Science Based Targets -aloite (SBTi) tarjoaa kansainvälisen viitekehyksen, jonka avulla yritykset voivat asettaa kunnianhimoiset ja tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet. Yritysten tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi katsotaan tiedeperusteisiksi, jos ne viimeisimmän tutkimuksen mukaan vastaavat Pariisin sopimuksen asettamaa vähimmäistasoa: ilmaston lämpeneminen tulisi rajoittaa 1,5 asteeseen globaalisti. SBTi:n metodologian mukaan yritysten on minimoitava kaikki päästönsä vuoteen 2050 mennessä. Sitoutuminen Science Based Targets -aloitteeseen näyttää, että yritys suhtautuu ilmastokriisin torjuntaan tavoitteellisesti ja vakavasti.
SBT-tavoitteet auttavat yrityksiä ymmärtämään, kuinka paljon ja nopeasti niiden täytyy vähentää päästöjään. Yritysten tulee tavoitteissaan määritellä päästövähennystoimien kattavuus, aikataulu ja tavoitetaso sekä raportoida päästövähennysten etenemisestä vuosittain. Tavoitetaso on tarkistettava vähintään viiden vuoden välein. SBT-tavoitteita ei voi saavuttaa kompensaatiota käyttämällä, mutta nettonollatavoitteiden osalta tavoitevuonna jäljelle jäävät päästöt (enintään 10 %) voi tarvittaessa neutralisoida erilaisilla hiilensidontatekniikoilla, jotka varastoivat hiilen pysyvästi.
Nyt helmikuussa 2023 yli 4 400 yritystä on sitoutunut SBTi-aloitteeseen globaalisti. Merkittävää on, että 96 prosenttia aloitteessa mukana olevista yrityksistä on sitoutunut omien päästöjensä lisäksi vähentämään myös arvoketjunsa päästöjä.
”Päästövähennystalkoisiin tarvitaan myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä, sillä ne edustavat jopa 90 prosenttia kaikista yrityksistä.”
Valtaosa tähän mennessä SBTi-aloitteeseen sitoutuneista yrityksistä on suuria, monikansallisia yhtiöitä. Aloite onkin nyt saavuttanut kriittisen määrän edelläkävijäyrityksiä, jotka näyttävät esimerkkiä muulle liike-elämälle. Parhaillaan työskennellään sen eteen, että tieteeseen perustuvista nettonollatavoitteista tulisi valtavirtaa kaikenlaisten yritysten keskuudessa. Päästövähennystalkoisiin tarvitaan myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä, sillä ne edustavat jopa 90 prosenttia kaikista yrityksistä ja toimivat suurten yritysten toimitusketjuissa. SBTi onkin kehittänyt alle 500 työntekijää työllistäville yrityksille yksinkertaisemman polun tavoitteiden asettamiseksi.
SBTi-järjestelmässä on tuotettu myös tarkemmat toimialakohtaiset oppaat muun muassa vaate- ja tekstiilialalle, rahoitusalalle, IT-alalle sekä sähköntuotantoon. Työn alla ovat vastaavat oppaat alumiini-, teräs-, kemikaali-, öljy- ja kaasu- sekä liikennetoimialoille kuten myös rakentamiseen. Nämä toimialakohtaiset oppaat määrittelevät tarkemmin sitä, miten tietyn toimialan on mahdollista vähentää päästöjä tarpeeksi kunnianhimoisesti. Puutteitakin SBTi:ssä tietenkin on: esimerkiksi vaate- ja tekstiilialoilla yksi suurimmista päästölähteistä on käytön aikaiset päästöt, mutta tämän kategorian kattaminen SBT-tavoitteilla ei silti ole pakollista. Herää kysymys, voivatko esimerkiksi tämän toimialan yritykset siis päästä SBT-tavoitteiden avulla tarpeeksi vaikuttaviin lopputuloksiin.
Suomesta SBTi-aloitteessa on mukana 77 yritystä eri sektoreilta ruoan tuotannosta IT-palveluihin. Valtaosa SBTi-aloitteeseen sitoutuneista suomalaisyrityksistä on suuria yhtiöitä, mutta mukana on myös 14 alle 500 työntekijää työllistävää yritystä. Kaupan alalta SBT-tavoitteisiin ovat sitoutuneet tähän mennessä (helmikuu 2023) Berner, Kesko, Marimekko, SOK, Stockmann, Tammer Brands ja Tokmanni, samoin usea muu kuluttajatuotteita, vaatteita ja tekstiilejä tuottava suomalaisyritys. Voit katsoa kaikki aloitteeseen sitoutuneet suomalaiset yritykset täältä.
”Tieteeseen perustuvien ilmastotavoitteiden asettaminen on oikein ennen kaikkea ympäristön, mutta myös liiketoiminnan kannalta.”
Jotta yritys voi pitää kilpailuasemansa, olla edellä lainsäätäjää sekä täyttää kuluttajien ja sijoittajien odotukset, yritysten on asetettava ja tavoiteltava tieteeseen perustuvia ilmastotavoitteita. Tämä käy selkeästi ilmi UN Global Compactin juuri julkaisemassa toimitusjohtajatutkimuksessa, johon osallistui yli 2600 toimitusjohtajaa 128 maasta.
Kolmekymmentäviisi prosenttia toimitusjohtajista sanoo, että SBT-tavoitteiden asettaminen auttaa lisäämään resilienssiä muun muassa tulossa olevan lainsäädännön suhteen. Viisikymmentäviisi prosenttia sanoo, että heidän yrityksensä ovat jo nyt saaneet kilpailuetua asettaessaan tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet. Tieteeseen perustuvien ilmastotavoitteiden asettaminen on oikein ennen kaikkea ympäristön mutta myös liiketoiminnan kannalta.
Marja Innanen työskentelee YK:n Global Compactin Suomen paikallisverkoston pääsihteerinä.
YK:n Global Compact, CDP, Maailman luonnonvarainstituutti (WRI) ja WWF perustivat Science Based Targets -aloitteen vuonna 2015. SBTi on voittoa tavoittelematon aloite, jonka avulla yritykset voivat asettaa viimeisimmän ilmastotieteen mukaisia päästövähennystavoitteita ja saada ne validoiduksi SBTi:n toimesta.
YK:n Global Compact on maailman laajin yritysvastuuverkosto, johon kuuluu yli 17 000 yritystä yli 160 maasta. Global Compactiin sitoutuneet organisaatiot edistävät yritysvastuun kymmentä periaatetta sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, jotka muodostavat vastuullisuustyön globaalin viitekehyksen. UN Global Compact Suomi tarjoaa jäsenilleen kansainvälisen vertaisoppimisverkoston ja laajan koulutustarjonnan vastuullisuustyön kehittämiseen.
