Kaupan myynti kutistuu – myös kannustinloukut aiheuttavat päänvaivaa
Kaupan liiton tuoreen ennusteen mukaan vähittäiskaupan myynnin määrä* putoaa tänä vuonna noin kaksi prosenttia, ja euromääräisen liikevaihdon kasvu nojaa pelkästään kustannusten ja hintojen nousuun. Kustannuskilpailu alalla kiihtyy ja työllisten määrä vähenee. Kiivas kustannuskilpailu ei kuitenkaan edistä alan kehittämistä kansainvälisessä kilpailuympäristössä, kun myös pula osaavasta työvoimasta vaivaa. Koko kansantalouden – myös kaupan – kasvun kannalta tulevan hallituksen on tärkeää turvata osaavan työvoiman saatavuus.
Kustannusten ja hintojen nousun vaikutus alkoi näkyä vähittäiskaupassa jo vuoden 2021 lopulla, kun myynnin määrä ei enää kasvanut. Kehitys jatkui vielä jyrkempänä koko viime vuoden, kun ennakkotietojen mukaan myynnin määrä supistui 3,4 prosenttia euromääräisen liikevaihdon kasvaessa 3,9 prosenttia.
Kaupan liitto ennustaa vähittäiskaupan myynnin määrän supistuvan edelleen tänä vuonna noin kaksi prosenttia, kun ensi vuonna se kääntyy puolen prosentin kasvuun.
”Vaikka inflaatio tuleekin vuoden edetessä hidastumaan, se pysyttelee silti sitkeänä. Samalla nousevat korot lisäävät kotitalouksien säästämishaluja, ja kulutuksesta yhä vähäisempi osa ohjautuu vähittäiskauppaan”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kuvaa.
Kaupan työllisyys kääntyy taas laskuun
Kaupan yritykset tulevat entistä enemmän kilpailemaan kustannuksilla ja hinnoilla. Käytännössä tämä heijastuu kaupan työllisten määrään, kun elinkeinoelämän suurin työllistäjä alkaa sopeuttaa toimintojaan.
”Mitä enemmän työn kustannukset nousevat, sitä enemmän työn määrä joustaa. Tänä ja ensi vuonna vähittäiskaupan työllisyys supistuu useilla tuhansilla”, Kurjenoja ennustaa.
Työllisyyden sopeuttaminen ja tuottavuuden kasvun parantaminen on kaupalle tärkeää, sillä alan yritykset ovat keskellä kansainvälistä kilpailua. Kansainväliset ketjut pystyvät suurilla hankinnan skaalaeduillaan painamaan kustannuksia, eikä kansainvälisillä verkkokaupoilla tai alustoilla ole edes henkilökuntaa Suomessa.
”Kauppa ei toimi suljetuilla markkinoilla: varsinkin erikoiskaupassa kustannustaso määräytyy Suomessa, mutta hinnat usein ulkomailla”, Kurjenoja muistuttaa.
Kiivas kustannuskilpailu ei pidemmällä aikavälillä edistä alan kehitystä. Yritysten keskittyessä kustannusten leikkaamiseen panostukset uusien asiakasryhmien ja markkinoiden saavuttamiseen sekä uusien ideoiden ja toimintojen kokeiluun ja kehittämiseen jäävät.
Tulevaisuudessa kauppaa rasittaa työvoimapula
Vaikka seuraavan parin vuoden aikana kaupan tuottavuutta pyritäänkin parantamaan ja kustannustehokkuutta saavuttamaan työllisyyttä sopeuttamalla, kauppaa vaivaa myös työvoimapula.
”Viime vuonna noin 40 prosenttia jäsenyrityksistä oli kärsinyt kannustinloukkujen aiheuttamista ongelmista”, Kurjenoja kertoo.
Kaupan liiton selvityksen mukaan varsinkin asumistuen, työttömyysturvan ja tuloverotuksen yhteisvaikutuksena syntyy kaupan alaa piinaavia kannustinloukkuja, joiden vuoksi edes kokoaikaiseen työhön siirtymistä ei aina pidetä mielekkäänä.
”Kannustinloukkuja on purettu jo vuosikymmeniä yksittäisiä tulosidonnaisia järjestelmiä sorvaamalla. Näin edeten loukkuongelmaa ei enää ratkaista. Nyt olisi uskallettava kehittää yhtenäistä ja kokonaisvaltaista etuusjärjestelmää, jolla parannetaan työnteon kannusteita”, Kurjenoja toteaa.
Työvoiman saatavuus seuraavan hallituksen asialistan kärkeen
Seuraavan hallituksen tulisi ottaa vakavasti työvoimapula, joka on vaivannut useita aloja jo jonkin aikaa, mutta joka tulee pahenemaan tulevaisuudessa suhdannevaihteluista huolimatta.
Kaupan liiton mielestä tulevan hallituksen olisi ensinnäkin rohkeasti uskallettava uudistaa etuusjärjestelmiä ja siten parantaa työnteon kannustimia. Toiseksi hallituksen tulisi sujuvoittaa ja lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Kolmanneksi olisi keskityttävä osaamisen ja koulutuksen parantamiseen kaikilla koulutustasoilla.
”Alempien koulutustasojen mahdolliset ongelmat siirtyvät ylemmille tasoille ja jarruttavat opiskelijoiden osaamisen kehittymistä peruskoulusta yliopistoon”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi huomauttaa.
Kiviniemen mielestä osaamisen kehittämisessä ei saisi tavoitella vain korkeakoulutettujen osuuden kasvua, vaan pitäisi puuttua myös koulutuksen laatuun kaikilla tasoilla.
”Kannustinloukkujen purkamiseen, työperäisen maahanmuuton lisäämiseen ja koulutuksen parantamiseen liittyy varmasti paljon erilaisia ristiriitoja ja intressejä eikä niiden ratkominen ole helppoa, mutta vanhenevassa yhteiskunnassa se on välttämätöntä”, Kiviniemi kiteyttää.
*Inflaatiosta puhdistettu liikevaihto.
Lisätietoja:
Jaana Kurjenoja, pääekonomisti, Kaupan liitto, p. 040 820 5378, jaana.kurjenoja(at)kauppa.fi
Mari Kiviniemi, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, p. 050 511 3189, mari.kiviniemi(at)kauppa.fi
Kaupan näkymät 2023−2024 Kaupan indikaattorit Kannustinloukku_kaupan ala