Kuluttajaluottojen sääntely muuttuu puolen vuoden kuluttua
Eduskunta on saanut käsiteltyä kuluttajaluottojen sääntelyä päivittävän lakipaketin. Uudistuksen tavoitteena on ennen kaikkea ylivelkaantumisen ehkäisy, mutta myös esimerkiksi väärinkäytösten vähentämiseen on kiinnitetty huomiota. Suurimmat muutokset kohdistuvat kuluttajaluottojen markkinointiin, maksutapojen esittämiseen verkkokaupassa sekä asiakkaan tunnistamiseen, kun tälle myönnetään maksunlykkäystä. Kuluttajaluottojen korkokatto laskee nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin lisättynä viitekorolla.
Kuluttajaluottoja tarjoavien ja välittävien yritysten näkökulmasta merkittäviä ovat luottojen markkinointiin kohdistuvat rajoitukset ja kiellot. Markkinoinnissa ei saa esimerkiksi luoda vaikutelmaa, että luotonotto ratkaisee taloudelliset ongelmat, tai esittää luotonoton edistävän kuluttajan sosiaalista menestystä.
Kaikkiin etämyyntiä tekeviin yrityksiin uudistus vaikuttaa suoraan kahdellakin tavalla.
Jatkossa asiakas on tunnistettava vahvasti aina, kun tämä ostaa tavaraa luotolla, laskulla tai muulla maksunlykkäystä tarkoittavalla tavalla. Vahvan tunnistamisen voi ohittaa vain, jos maksu suoritetaan tavaran noudon tai toimituksen yhteydessä.
Maksutavat on verkkokaupassa listattava siten, että ensimmäisenä esitetään vaihtoehdot, joihin maksunlykkäystä ei sisälly, esimerkkinä pankkien verkkomaksut. Seuraavaksi tulevat maksulykkäyksen mahdollisesti sisältävät vaihtoehdot kuten maksusovellukset, joihin kuluttaja voi liittää debit- tai credit-kortin tai tilin. Viimeisenä on listattava maksunlykkäyksen aina sisältävät vaihtoehdot, kuten luottokortit ja laskulla maksaminen.
Kaupan liitto kritisoi lainvalmistelun aikana ehdotusta korkokaton laskemisesta 20 prosentista 15 prosenttiin tai jopa tätä alemmas eri syistä.
”Huolenaiheena on ollut, että toistuva korkokaton pudottaminen voi johtaa tilanteeseen, jossa pienituloiset, mutta myös säännöllisesti tuloja saavat kuluttajat eivät enää saa kuluttajaluottoa”, Kaupan liiton johtava asiantuntija Ilari Kallio huomauttaa.
”Tämä heijastuisi myös kauppojen myyntiin sitä kautta, että isompien kotitalouden hankintojen rahoittaminen ja päivittäisten menojen jaksottaminen vaikeutuisi”, hän jatkaa.
Uudistus tasapainoinen, mutta aiheuttaa yrityksille työtä
Myönteistä on, että korkokatto sidotaan nyt korkolain 12 §:n mukaiseen viitekorkoon. Eduskunnan talousvaliokunnan sanoin tämä mahdollistaa rahapolitiikan välittymisen kuluttajaluottojen hinnoitteluun ja näin edesauttaa inflaation hillitsemistä. Jatkossakaan luoton korko ei saa sopimuksen mukaan ylittää kahtakymmentä prosenttia, vaikka viitekorko nousisi yli viiteen prosenttiin.
Kokonaisuutena paketti on Ilari Kallion mielestä suhteellisen tasapainoinen.
”Toivomme, että uudistus vähentää tavoitteen mukaisesti ylivelkaantumista. Toisaalta yrityksille aiheutuu siitä paljon työtä. Siksi on tärkeää seurata, miten uudistus vaikuttaa paitsi ylivelkaantumiseen, myös kuluttajaluottojen tarjontaan ja esimerkiksi verkkokaupankäynnin sujuvuuteen.”
Uudet säännöt tulevat voimaan noin puolen vuoden kuluttua siitä, kun lait on vahvistettu.
