Harri Broman: Kaupan kasvua pitää tukea, ei jarruttaa

EK:n hallituksen tuore puheenjohtaja, kauppaneuvos Harri Broman aloitti uudessa pestissään tämän vuoden alussa harvinaisen haipakkaan aikaan.

”Alkuvuosi on ollut monessa mielessä poikkeuksellinen ja sitä kautta työllistänyt enemmän, mutta ei kohtuuttomasti. Olen saanut ihan hyvän kuvan kokonaisuudesta”, Broman toteaa.

Poikkeuksellisuudella Broman viittaa isoon TES-kierrokseen, jonka taustatyössä Elinkeinoelämän keskusliitto on ollut aktiivisesti mukana. Myös eduskuntavaaliaika ja tulevat hallitusneuvottelut ovat viime kuukausina tiivistäneet liiton vaikuttamistyötä. Samaan aikaan on vielä osunut EK:n strategian uudistaminen.

Tuleviin hallitusneuvotteluihin Broman nostaa kolme merkittävää elinkeinoelämän toivetta, joista ei ole varaa tinkiä: talous kuntoon, lisää keskisuuria kasvuyrityksiä Suomeen sekä vihreä siirtymä vauhtiin.

Motonetin kautta Ruotsin asiat tuttuja

Paitsi EK:n asiat, Broman tuntee perheyrityksensä hallituksen puheenjohtajana myös erikoisliikeketju Motonetin ja sitä myötä kaupan kentän asiat. Kansainvälisyyttä Motonet hakee parhaillaan Ruotsista, jonne avataan piakkoin verkkokauppa, ensi syksynä fyysinen myymälä Sundsvalliin ja keväällä toinen myymälä Örebrohon.

Sundsvallissa tuleva liiketila on tarkoitus remontoida, Örebrossa taas kyseessä on uudiskohde. Laajentuminen on Bromanin mukaan edennyt täysin suunnitelmien mukaan.

”Ruotsissa ennakkolupamenettely on todella nopea, oli kyseessä vuokratontti tai oma tontti. Jos pystyy osoittamaan kunnalle tai kaupungille, että paikalle tulee työllistävää toimintaa, lupa irtoaa. Meillä ei ole ollut minkäänlaisia viivästyksiä viranomaisten puolelta”, hän kehuu.

Suomessa ongelmia vastaavanlaisessa tilanteessa tulisi Bromanin mukaan vuoren varmasti.

”Olemme rakentaneet Suomessa ainakin 30 myymälää, ja niistä ehkä kolme on edennyt yhtä nopeasti kuin Ruotsissa. Kirkkonummella olemme hieroneet asiaa kolme vuotta, Kuopiossa meni viisi vuotta. Pisin prosessi oli lähes 10 vuotta Espoon Hannuksessa, jossa valitukset aiheuttivat viivästyksiä. Kaikissa näissä paikoissa on nykyään kuitenkin myymälät”, Broman selvittää.

Suomessa kaupan kasvua jarruttaa Bromanin mielestä juuri lupakäytäntöjen hitaus, pitkät valitusajat sekä kaavoituksen liiallinen yksityiskohtaisuus. Broman toivookin, että tulevalla hallituskaudella näihin käytäntöihin saadaan tolkkua.

Tukea maahanmuuttajien työllistämiseen

Ruotsissa Motonetilla on parhaillaan rekrytointi käynnissä Sundsvallin toimipisteessä. Viikossa on tullut sata hakemusta, mikä on Bromanin mukaan hyvä määrä, vaikka Motonet on uusi ja tuntematon ketju Ruotsissa.

Bromanin mielestä tilanne kertoo siitä, että Ruotsissa ei ainakaan kaupan alalla ole työvoimapulaa, toisin kuin Suomessa. Broman peräänkuuluttaakin Suomessa työperäisen maahanmuuton reipasta kasvattamista vuosittain, sillä työvoimapula on vakava tosiasia.

”Olemme Ruotsissa saaneet paljon eri syntymä- ja kielitaustaisilta henkilöiltä hakemuksia, ja tulemme palkkaamaan monenkielisiä ihmisiä töihin. Myyntipuolella pelkällä ruotsilla ei enää pärjää, vaan siellä tarvitaan paljon eri kieliä. Muuten rajaamme asiakkaita pois”, Broman tietää.

Ruotsissa yhteiskunta tukee yrityksiä maahanmuuttajien rekrytoinnissa. Bromanin mielestä sama malli pitäisi saada Suomeenkin.

”Jos palkkaamme Ruotsissa vaikkapa arabiaa tai turkkia puhuvan henkilön ja perehdytämme hänet työhön myymälässä, voimme seuraavaan vastaavaan rekrytointiimme saada valtiolta tukea. Tuki kannustaa meitä jatkossakin ottamaan eri kieli- ja syntymätaustaisia töihin”, Broman selvittää.

Suomessa jo monissa suurimpien kaupunkien ravintoloissa asiakkaan on tilatessaan käytettävä englannin kieltä. Tähän mennään Bromanin mielestä aivan väistämättä kaupoissakin.

”Meidän vaan pitää Suomessa myymäläpuolella lähteä tekemään sitä enemmän, kyllä asiakkaat sen lopulta hyväksyvät”, hän pohtii.

Maahanmuuttajien rekrytoinnin kauppoihin hän aloittaisi myymälöistä, ei kauppojen logistiikasta, koska varastopuolella on vielä paljon työturvallisuuteen liittyviä esteitä suomen kieltä taitamattomalle.

”Työtä tekemällä suomen kielenkin oppii parhaiten, ja maahanmuuttajien pitää päästä välittömästi töihin, ei sosiaaliturvan piiriin”, hän toteaa.

Valtiolta TKI-tukea yrityksille

Broman pitää itsestään selvänä, että seuraava hallitus Suomessa tähtää hallitusohjelmassaan TKI-panostusten (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta) kasvattamiseen. Asiassa löytyi edellisessäkin eduskunnassa suuri yksimielisyys.

”Suomi tarvitsee osaamista ja parempaa teknologiaa pärjätäkseen tulevaisuudessa, sillä emme me volyymibisneksellä menesty kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Haluamme Suomesta TKI-suurvallan”, Broman näkee.

Kaupan alalla kehittymistä pitää Bromanin mielestä tapahtua paljon erityisesti logistiikassa ja toimitusketjuissa. Asiakas haluaa tilaamansa tavaran entistä nopeammin itselleen, ja siinä kilpailussa Suomikin voi pärjätä Euroopassa − jopa amerikkalaiselle Amazonille.

”Se, miten tavara liikkuu tehtaalta asiakkaan käteen, miten liikkumista hallinnoidaan, ennakoidaan, resursoidaan, ja millaista teknologiaa koko prosessiin kytkeytyy”, Broman kuvailee kehittämistarpeita.

On tärkeää, että yritykset panostavat itse TKI-toiminnan kasvattamiseen, mutta myös valtio halutaan mukaan entistä vahvemmin. Yrityksiä pitää kannustaa TKI-toimintaan.

”Resursseja TKI-panostuksiin voitaisiin hankkia esimerkiksi valtion omaisuuden myynnillä vuosittain. Yrityksille valtio puolestaan tarjoaisi TKI-toimintaan liittyviä verovähennyksiä”, Broman ehdottaa.

Yritysten TKI-toimintaa taloudellisesti tukevalle Business Finlandille Bromanilla on viesti.

”Toiminta voisi olla tehokkaampaa. Ikävä kyllä siellä ei ole parasta asiantuntemusta kaikista asioista, eikä voikaan olla, vaan yrityksillä on se paras osaaminen ja viimeisin tieto alan kehityksestä. Niiden näkemyksiä pitää kuunnella. Olen itse ollut paikan päällä keskustelemassa Business Finlandissa, jossa meille yritetään takoa sellaisia asioita päähän, jotka ovat niin “last season”. Ei enää mitään ideaa tehdä sellaista”, Broman kritisoi.

Yrityksissä tarvitaan Bromanin mukaan myös osaamista, mutta TKI-tuki ei voi painottua liikaa yliopistoihin.

”Toki sinnekin sitä tarvitaan, mutta myös yrityskenttään pitää panostaa.”

Kaupan alan koulutukseen panostusta

Kaupan alan koulutusjärjestelmä Ruotsissa eroaa paljon suomalaisesta. Ruotsissa on runsaasti kauppakoulutyyppisiä lukioita, joissa voi opiskella kaupan alaa: logistiikkaa, toimitusketjuja, myyntiä ja ostoa.

”Valmistuttuaan lukiosta nuori voi siirtyä kaupan alalle työelämään tai jatkaa korkeakouluasteelle eteenpäin. Sen lisäksi Ruotsissa on lukion ja ammattikoulujen välillä todella syvää yhteistyötä kaupan alaan liittyen, mitä meillä Suomessa ei ole.”

”Ruotsissa kauppa on koulutuksen suuntautumismahdollisuutena otettu paljon paremmin huomioon kuin Suomessa. Nuoret ovat siellä kiinnostuneita alasta. Ruotsissa on kaupan kentällä suhteessa Suomeen paljon enemmän sekä perusosaamista että erityisosaamista”, Broman vertailee.

Bromanin mukaan meillä Suomessa kaupan opiskeleminen yliopistotasolla kauppakorkeakouluissa on pitkään ollut lapsipuolen asemassa. Vasta pari vuotta sitten kaupan alan koulutusta on saatu lisättyä yliopistoissa, mistä kiitos kuuluu myös Kaupan liitolle.

”Tarvitsemme myös sellaisia osaajia, jotka pärjäävät kaupan kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Kauppa kilpailee koko Euroopan ja maailman kanssa, emme me täällä keskenämme kilpaile”, Broman huomauttaa.

Artikkelin kuvat: Markku Lempinen