EU-komissio laati maakohtaiset suositukset: Kaupan alalle tärkeitä työntekoon ja osaamiseen keskittyvät uudistukset
Komission ehdotus Suomea koskevista maakohtaisista suosituksista vuodelle 2023 keskittyy julkisen talouden tasapainottamiseen, elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon, osaajapulaan ja energiaan. Suosituksia tukevassa maaraportissa nostetaan esille muitakin kaupalle tärkeitä teemoja, etenkin palveluiden digitalisaatio ja kiertotalouden kehitys.
Talouspolitiikan EU-ohjausjakson kevätpakettiin sisältyvä ehdotus maakohtaisista suosituksista pitää sisällään neljä toimenpidekokonaisuutta. Niistä Kaupan alalle ovat tärkeitä suositus työntekoon kannustavista sosiaaliturvauudistuksista sekä suositus työntekijä- ja osaamisvajeen paikkaamisesta. Suositusten mukaan työntekijä- ja osaamisvajetta voidaan korjata työvoiman uudelleen- ja täydennyskoulutuksella sekä korkeakoulupaikkojen lisäämisellä. Osaavaa työvoimaa tarvitaan komission mukaan erityisesti palvelualoille.
Maakohtaiset suositukset keskittyvät teemoihin, joissa komissio näkee akuuttia tarvetta muutoksille. Suositukset nojaavat vahvasti maakohtaisen raportin havaintoihin, joissa nostetaan esiin myös muita jäsenvaltioiden talouskehitykseen vaikuttavia asioita.
”Suomen maaraportissa käsitellään kattavasti esimerkiksi heikkoa tuottavuuden kehitystä, TKI-panostuksia, ikääntymisen ja koulutuksen haasteita, terveydenhuoltoa ja sosiaaliturvaa sekä julkisen talouden tasapainottamisen tarvetta”, Kaupan liiton johtava asiantuntija Ilari Kallio avaa sisältöä.
Vihreän siirtymän merkitystä painotetaan maaraportissa useaan otteeseen. Suomen todetaan olevan oikealla uralla hiilineutraalisuuden tavoittelussa, mutta kirittävää riittää liikenteen vähäpäästöisyydessä, investoinneissa päästöttömiin energiamuotoihin ja fossiilisen energian tukien vähentämisessä. Osaajapula mainitaan yhtenä pullonkauloista.
”Myös kiertotaloudessa Suomi on vielä alisuoriutuja – kiertotalouden ohjelmatyön tärkeys tunnistetaan, mutta sen vaikutukset eivät vielä näy käytännössä”, Kallio kertoo.
Digitalisaatiossa Suomi Euroopan kärkijoukossa
Monista kehitystarpeista huolimatta Suomi arvioidaan hyväksi ympäristöksi yritystoiminnalle, ja varsinkin yksityisen ja julkisen sektorin digitalisaatiossa Suomi kuuluu monella mittarilla kärkijoukkoon.
”Panostuksia TKI-toimintaan käsitellään myönteisessä valossa, vaikka haasteitakin nähdään, esimerkiksi uusien tuotteiden ja palveluiden kaupallistamisessa”, Kallio nostaa.
Keinoina reagoida työvoimapulaan maaraportissa mainitaan koulutuksen ja osaamisen kehittämisen ohella työmarkkinoiden ulkopuolella olevien ihmisten aktivointi ja kansainvälisten osaajien houkuttelu Suomeen.
Komission ehdotukset jokaisen jäsenmaan maakohtaisista suosituksista etenevät seuraavaksi neuvoston käsittelyyn.
”Kun neuvosto on vahvistanut suositukset, jokainen jäsenmaa päättää tahollaan, miten niihin reagoi. Suosituksilla on usein varsin vähän välitöntä vaikutusta jäsenmaiden politiikkaan, mutta Suomi on reagoinut niihin perinteisesti keskimääräistä paremmin”, Kallio huomauttaa.
Maakohtaiset suositukset ja maaraportit löytyvät yhdessä muiden kevätpaketin dokumenttien kanssa komission verkkosivuilta.
