Kaupan työllisten määrä vähenee
Vähittäiskaupan myynnin määrä* pienenee tänä vuonna noin 3,5 prosenttia, ja ensi vuonna kasvu on vain vähäistä. Myös kaupan investoinnit ovat laskussa. Vähittäiskaupan työllisten määrä vuosina 2023–2024 supistuu yhteensä lähes neljä prosenttia verrattuna vuoteen 2022. Hallituksen on työvoimauudistuksissaan tärkeää huomioida myös kuluttajapalveluiden työllisyys.
Kaupan liiton ennusteen mukaan kotitalouksien ostovoima kohenee loppuvuodesta ja ensi vuonna, mutta yksityisen kulutuksen hienoinen kasvu ei ohjaudu kotimaiseen vähittäiskauppaan. Kohonnut korkotaso syö kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia sekä suoraan asuntovelkojen, taloyhtiöiden rahoitusvastikkeiden ja sijoitus- ja kulutusluottojen kautta, että välillisesti tuotteiden ja palvelujen hinnoissa.
Hintojen ja kustannusten nousuvauhti on alkanut saavuttaa lakipistettään: raaka-aineiden ja energian hinnat ovat alentuneet, merkittäviä saatavuusongelmia ei enää ole, ja myös ruoan hintainflaatio on alkanut hidastua. Ruoan hinta pysyttelee kuitenkin sitkeästi vuoden 2021 tasoa korkeammalla pysyvästi nousseiden kustannusten vuoksi.
”Vähittäiskaupan arvonlisäverottomista hinnoista noin puolet on kaupan omia ja hankintaketjun välillisiä työvoimakustannuksia. Kalliit palkkaratkaisut nostavat kustannus- ja hintatasoa pysyvästi”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja toteaa.
Viime vuonna vähittäiskaupan myynnin määrä pieneni 3,6 prosenttia, ja tälle vuodelle Kaupan liitto ennustaa suurin piirtein samansuuruista pudotusta. Ensi vuonna vähittäiskaupan myynnin määrän pudotus pysähtyy, mutta ei juurikaan kasva.
Kuluttajien varovaisuus heijastuu varsinkin erikoiskauppaan
Asumisen ja ruoan kalleus, ulkomainen verkkokauppa sekä kuluttajien ostovoiman hidas kasvu piinaavat varsinkin erikoiskaupan näkymiä. Erityisen paljon kärsivät erikoiskaupan suuret toimialat: rautakauppa, kodintekniikka sekä sisustus- ja urheilukauppa.
”Kuluttajat välttävät nyt ostamasta kestokulutustavaroita, joiden hankintaa voivat vielä lykätä tai joita jo hankittiin pandemian aikana”, Kurjenoja kertoo.
Muotikaupassa, eli vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskaupassa, sekä euromääräinen liikevaihto että myynnin määrä ovat kasvaneet jo pari vuotta ja hintakehitys on ollut maltillista. Pandemian päättyminen ja vaatekauppaa suosivat säät ovat vauhdittaneet kehitystä samalla, kun äärimmäisen kova kansainvälinen hintakilpailu on rajoittanut hintojen nousua.
”Vaikka muotikaupan asiakkaiden kannalta viime aikojen kehitys onkin ollut positiivista, vaatetuksen erikoiskaupan kannattavuudelle ulkomainen hintarajoite ja kotimaisten palkka-, vuokra- ja rahoituskustannusten kasvu ovat ongelma”, Kurjenoja selittää.
Vähittäiskaupan työllisyys on kääntynyt laskuun
Pandemia vauhditti hetkeksi vähittäiskaupan työvoiman kysyntää, mutta jo viime vuoden jälkipuoliskolla työllisyys kääntyi aikaisemmalle laskevalle uralleen. Kysynnän vähäisyys ja kova kansainvälinen ja kotimainen kustannus- ja hintakilpailu vähentävät vähittäiskaupan työllisyyttä vuosina 2023–2024 3–4 prosentilla vuoteen 2022 verrattuna. Tämä vähentää varsinkin työllisten naisten määrää.
”Kauppa vastaa kustannuskilpailuun leikkaamalla kustannuksia ja vähentämällä työvoimaa, hiomalla hankintaketjuja, automatisoimalla ja digitalisoimalla toimintojaan sekä siirtämällä investointeja”, Kurjenoja kuvaa kehitystä.
Kysynnän ja siten työvoimatarpeen vähennyttyä myös pahin pula osaavasta työvoimasta on hivenen hellittänyt niin vähittäis- kuin tukkukaupassakin. Poistunut se ei kuitenkaan ole, ja se vaivaa edelleen varsinkin pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kasvukeskuksissa.
”Hallitusohjelmassa on monia kannatettavia tavoitteita, jotka varmasti sujuvoittavat työmarkkinoiden toimintaa ja osaltaan tukevat työllisyyden kehitystä ja joita myös Kaupan liitto on ajanut ja tukenut. On kuitenkin tärkeää, että uudistusten yksityiskohdissa otetaan huomioon myös kuluttajapalvelut ja niiden työllisyys”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi korostaa.
Kaupan investoinnit ovat laskussa
Vuosina 2015–2021 kaupan kaikki investoinnit kasvoivat noin 45 prosenttia, mutta leikkautuivat voimakkaasti viime vuonna, ja supistuminen jatkuu edelleen. Erityisen huolestuttavaa on, että investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen olivat viime vuonna vain neljä prosenttia suuremmat kuin vuonna 2015.
Kiviniemi on huolissaan kaupan investointikehityksen vaikutuksesta kotimaisen kaupan kilpailukykyyn ja tulevaisuuteen. Varsinkaan erikoiskaupan pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei ilman tukea ole aina riittävästi osaamista ja resursseja edes digitalisaation alkumetreille, saati sitten kansainvälisten markkinoiden valtaamiseen.
”Kaupan on vaikeaa saada tukea kehittämisohjelmilleen. Tämä on huomattu myös OECD:ssa, joka on kannustanut Suomea monipuolistamaan innovaatioekosysteemiään ja osallistamaan myös pk-yrityksiä”, Kiviniemi huomauttaa.
Kaupan tutkimus- ja kehittämishankkeiden kannalta keskeisessä roolissa ovat Business Finlandin ohjelmat ja rahoitus, jotka tulisi saada nykyistä paremmin tukemaan kaupan digitalisaatiota sekä kilpailukykyisten ja vähähiilisten kuluttajapalveluiden kehitystyötä.
”Tämä on tärkeää myös kaupan ympärillä toimiville aloille, sillä kaupan investoinnit luovat kasvua varsinkin kotimaassa toimiville yrityspalveluille, teollisuudelle ja rakentamiselle. Valitettavasti näyttää siltä, että vain kotimaisen rakentamisen osuus tästä kasvusta on viime vuosina vahvistunut”, Kiviniemi toteaa.
*Myynnin määrä on inflaatiosta puhdistettu liikevaihto.
Liite: Kaupan näkymät II 23, eLiite
Lisätiedot:
Jaana Kurjenoja, pääekonomisti, Kaupan liitto, p. 040 820 5378, jaana.kurjenoja(at)kauppa.fi
Mari Kiviniemi, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, p. 050 511 3189, mari.kiviniemi(at)kauppa.fi
