Kaupan energiankäyttö kasvoi vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna − päästöt pysyivät ennallaan

Kaupan alan yritysten sähkön ja lämmön käyttö kasvoivat vuonna 2021, Tilastokeskuksen energiatilinpidon julkaiseman tilaston mukaan.

Vuonna 2021 sähköä käytettiin 2 182 GWh:a joka on 9 % enemmän kuin vuonna 2020. Vuonna 2021 lämpöä käytettiin 1 322 GWh:a joka on jopa  24 % enemmän edelliseen vuoteen verrattuna.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 suomalaisten energian käyttö nousi 5 % edellisvuotisesta.

”Sähkön ja lämmön käytön kohonneissa luvuissa on otettava huomioon se, että vertailuvuosi on koronavuosi 2020. Tuolloin liikehuoneistot olivat pitkiä aikoja kiinni ja liikennettä oli reilusti normaalia vähemmän, joten energiankäyttö laski yleisesti”, Kaupan liiton johtava asiantuntija Lauri Leskinen toteaa.

Kauppa määritti nyt toista kertaa hankintaperusteiset energian kasvihuonepäästöt, jolloin ostoenergiassa on huomioitu uusiutuva ja päästötön sähkö- ja lämpöenergia.  Kasvihuonepäästöt olivat samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka energian kulutus kasvoi 14 %.

Sijaintiperusteisesti määritettynä Kaupan alan energian käytön kasvihuonepäästöt nousivat 2 % vuonna 2021. Sijaintiperusteinen päästöluku kuvaa alueellisen energiaverkon tilannetta. Sijaintiperusteiset päästöt lasketaan käyttämällä valtiokohtaista energiantuotannon keskimääräistä päästökerrointa. Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria kasvoivat 0,3 % edellisvuoteen verrattuna. Uusiutuvien energialähteiden käyttö sähkön tuotannossa jatkoi kasvuaan. Uusiutuvilla tuotettiin kuusi prosenttia enemmän sähköä kuin vuonna 2020.

Tilastokeskuksen mukaan sekä energian kasvu selittyy pitkälti edellisvuotta kylmemmällä säällä sekä koronapandemian jälkeinen vientiteollisuuden elpyminen näkyi kasvaneena energian käyttönä teollisuudessa.

Kaupan hiili-indeksillä mitattuna kaupan CO2-päästöt pysyivät edellisen vuoden tasolla energian kulutuksen kasvusta huolimatta

Kaupan alan kasvihuonekaasupäästöt pysyivät edellisen vuoden tasolla (-0,4 %) kasvaneesta energian käytöstä huolimatta.

Huomioitavaa on, että Motivan energiatehokkuussopimuksessa mukana olevat kaupan alan yritykset ovat tehneet vuosina 2017–2022 peräti yli 5 826 toimenpidettä energiatehokkuuden edistämiseksi.

Energiatehokkuussopimuksessa mukana olevat kaupan alan yritykset ovat saavuttaneet viidessä vuodessa 76 miljoonan investointien avulla vuosittaisen 341 GWh säästön, mikä vastaa Helsingissä sijaitsevien kotitalouksien runsaan neljän kuukauden sähkönkulutusta. Kaupan alan yritykset ovat esimerkiksi lisänneet omaa energiantuotantoaan rakentamalla tuulivoimapuistoja ja aurinkovoimaloita.

Energiatehokkuussopimuksessa kaupan toimialan yhteinen energiansäästötavoite saavutettiin jopa reilusti etuajassa, jo vuonna 2019, kun alkuperäinen tavoite oli vuoteen 2025 mennessä.

”Kauppa on siis toteuttanut energiatehokkuustyötään suunnitelmallisesti jo useiden vuosien ajan, ja ala kulkee kaiken kaikkiaan hyvässä etunojassa energian säästämisessä. On kaikkien etu, että tukea energiatehokkuuden parantamiseksi jatketaan”, Leskinen huomauttaa.

Kaupan toimialan suurimmat kasvihuonekaasupäästöt (arviolta yli 90 %) aiheutuvat arvoketjussa eli esimerkiksi tuotteiden tuotannossa. Näiden Scope 3 päästöjen raportoiminen toimialakohtaisesti ei vielä toistaiseksi ole mahdollista julkisista tietolähteistä tai tilastoista. Kaupan liitto seuraa aktiivisesti raportoinnin kehitystä ja tiedostaa nykyiset puutteet hiili-indeksin keskittyessä toimialan oman toiminnan päästöihin (Scope 1 ja 2).

Hiili-indeksi seuraa kaupan alan päästöjen kehitystä

Kaupan hiili-indeksi on luotu osana kesäkuussa 2020 julkistettua Uusiutuva kauppa 2035 -tiekarttakokonaisuutta siinä esitettyjen skenaarioiden seurantaan. Indeksi on osa vähähiilisyystiekarttatyöhön liittyvää jalkautusta ja toimeenpanoa. Raportoimme hiili-indeksin kehittymisestä vuosittain syksyllä Tilastokeskuksen julkistettua ilmapäästöjen ja energiatilinpidon tilastot.

Hiili-indeksiä seuraamalla pystymme vertailemaan toteutuneita päästölukuja kahteen tiekartassa esitettyyn skenaarioon, perusuraan ja uusiutuvan kaupan uraan arvioiden samalla, mitä vaikutuksia politiikka- ja yritystoimilla käytännössä on päästöjen vähenemiseen.

Kaupan alan hiili-indeksiin on koottu kattavasti saatavilla oleva tieto eri virallisista lähteistä kaupan suorista ja epäsuorista päästöistä, kuten sähkön ja lämmön käytöstä. Lisäksi hankintaperusteisen ostoenergian päästöt on huomioitu vuodesta 2020 lähtien. Mukaan on otettu kaupan alan yritykset, jotka ovat sitoutuneet Science-Based Targets -tavoitteisiin (SBTi)* ja joiden päästötiedot ovat julkisesti saatavilla.

Pohjalla ovat myös Energiateollisuuden tuottamat ominaispäästökertoimet nykyhetkeen, ja niiden avulla on yhdenmukaistettu erilaisten skenaarioiden tulevaisuuden kertoimet sekä vaikutukset toimialaan.

*Science-Based Targets -aloite (SBTi) eli Tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet -aloite on luotu edistämään ilmastotoimia yksityisellä sektorilla auttaen yrityksiä asettamaan tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet omalle toiminnalleen. Aloite asettaa yrityksille selkeät toimenpidelinjaukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Kaupan hiili-indeksin päivitys on toteutettu yhteistyössä ToDD:n Satu Pahkalan kanssa. Grafiikka: Satu Pahkala/ ToDD

Tutustu Uusiutuva kauppa 2035 -tiekarttaan