Viron Prismat: ruoka ja viini kuuluvat tiiviisti yhteen
Viron Prismoista, joita on tällä hetkellä 14, asiakas voi hoitaa viiniostoksensa helposti muiden ruokaostostensa yhteydessä samassa myymälässä. Alkoholimyynti on luonteva osa Prismojen arkea, jotka ovat palvelleet kuluttajia Virossa jo 23 vuotta.
”Täällä pidetään luonnollisena sitä, että asiakas voi ostaa lähimarketistaan myös viinin, sillä ruoka ja viini kuuluvat tiiviisti toisiinsa. Haluamme palvella asiakaslähtöisesti”, valikoimista, hankinnasta ja verkkokaupasta vastaava Jarmo Paavilainen sanoo.
Paavilainen tuntee Viron vähittäiskaupan: hän asuu Tallinnassa ja on työskennellyt Prisman Tallinnan pääkonttorissa jo useamman vuoden.
Kuten muissakin Tallinnan marketeissa, Prismojen alkoholiosasto sijaitsee ruokaosaston yhteydessä ja on suunniteltu siten, että asiakas löytää omaan tarpeeseensa sopivan alkoholituotteen mahdollisimman helposti.
Esimerkiksi viinin valinnan helpottamiseksi Prismoissa on kehitetty niin sanottu Paar-konsepti. Siinä liharuoille, kalaruoille ja mereneläville on ryhmitelty jo valmiiksi omat, ruokiin parhaiten sopivat viininsä, siis puna-, valko- ja roseeviinit.
”Asiantuntijat ovat kuratoineet sopivan viinivalikoiman ruoille. Kuratoidussa valikoimassa huippuasiantuntijat ovat valinneet parhaat hinta-laatusuhteen viinit eri ruokatarpeisiin. Valinnassa on huomioitu myös tuotteen eri hintatasot, jotta jokaisen asiakkaan kukkarolle löytyisi sopiva ruokaviini”, Paavilainen kertoo.
”Asiakkaan ei siis tarvitse lähteä kysymään, mikä viini sopisi esimerkiksi punaiselle lihalle parhaiten, vaan hän voi mennä suoraan hyllylle ja luottaa asiantuntijan valmiiseen ehdotukseen. Tarjoamme myös erilaisilla opasteilla ja hyllyetiketeillä tietoa tuotteesta.”
Paar-konseptin lisäksi viiniosastolla juomia on jaoteltu kuten Suomessa Alkossa: puna- ja valkoviinit erikseen, eri maiden mukaiseen järjestykseen.
Parhaillaan Tallinnan Prismassa päivitetään myymälän alkoholikonseptia, kertoo SOK:n Jarmo Paavilainen.
Laaja valikoima tarjoaa pientuottajille mahdollisuuksia
Paavilainen kehuu Prismojen viinivalikoimaa laajaksi.
”Suomessa pelätään, että valikoima supistuu, jos viinit vapautetaan kauppoihin. Eihän se pidä lainkaan paikkansa. Olut jo on hyvä esimerkki siitä, että kaupassa voi olla paljon pienpanimojen tuotteita myynnissä.
Paavilainen viittaa myös aiemmin mainittuun Paar-konseptiin, joka on kehitetty yhteistyössä Bottlescouts-nimisen laatuviineihin erikoistuneen yrityksen kanssa.
”Ostamme Paar-konseptin viinit heidän kauttaan ja heillä on runsaasti pientuottajia kuratoidussa valikoimassaan. Sanoisin, että viinien myynti ruokakaupoissa lisää kilpailua ja antaa jopa enemmän mahdollisuuksia toimittajille ja pientuottajille saada tuotteitaan kaupan kautta jakeluun.”
Yhteistyö Bottlescoutsin sekä muiden kansainvälisten kumppaneiden kanssa yhdistettynä omaan suoratuontiin, esimerkiksi Ranskasta takaa Prismalle viineissä tuotteita, joita muissa vähittäiskaupoissa ei myydä.
”Isot merkit löytyvät kaikista kaupoista, kuten ruoassakin, mutta suuri osa valikoimasta on kuitenkin ketjukohtaista”, Paavilainen täsmentää.
Tuotetietoa viineistä kehitettävä jatkossa
Prisma hakee viininmyyntiinsä säännöllisesti mallia ulkomailta, viimeksi Tanskasta, Ranskasta ja Puolasta.
”Ihan hyvällä mallilla olemme, ehkä olemme saaneet lisää varmuutta, miten tuotteet kannattaa järjestellä myymälässä, esillepanoon. Meidän täytyy vielä jatkossa kehittää viestintää, jotta asiakas löytää sopivan tuotteen entistä helpommin”, Paavilainen näkee.
Prisma teki kesällä asiakastutkimuksen, jonka hyvään yleisarvosanaan kauppa on tyytyväinen. Myös kuluttajat näkivät kehityskohteeksi tuotetiedon kehittämisen.
”Se nousi tässäkin tutkimuksessa. Tietenkin myös hinnat voisivat asiakkaiden mielestä olla halvempia, mutta sama asia tulee aina esiin myös ruoan asiakaspalautteessa”, Paavilainen hymyilee.
Parhaillaan Prismassa päivitetään myymälän alkoholikonseptia. Monet vähittäiskaupat järjestävät myymälöissään erilaisia viininmaistajaisia. Prismassa tämä on ollut melko pienimuotoista, mutta tulevaisuuden toimintamallia mietitään parhaillaan.
Entä aiheuttaako alkoholin myynti vähittäiskaupoissa enemmän häiriöitä? Paavilainen ei yhdistäisi häiriökäyttäytymistä ja kauppojen alkoholimyyntiä toisiinsa.
”Jos ajatellaan, että onko meillä myymälöissä tai myymälän ulkopuolella humalaisia ja häiriöitä, niin tällaista ilmiötä meillä ei ole”, Paavilainen sanoo.
Viini on tuote muiden joukossa
Prismoissa yli 30 euroa maksavat alkoholituotteet suojellaan hälyttimillä kuten muutkin arvokkaat myytävät. Hälyttimellä varusteltuja tuotteita on alkoholiosastolla alle 10 prosenttia kaikista tuotteista.
”Emme pidä alkoholia tuotteena, jota pitäisi jotenkin erityisesti suojella hälyttimillä”, Paavilainen toteaa.
Viinien keskihinta on Prismoissa alle 10 euroa, kalleimmat alkoholituotteet maksavat 120 euroa.
Ikärajavalvonta hoituu Tallinnan vähittäiskaupoissa samalla tavalla kuin Suomessakin. Alle 30-vuotta näyttäviltä asiakkailta kysytään paperit aina. Itsepalvelukassoilla alkoholituotteesta lähtee valvovalle kassalle ilmoitus ja kassatyöntekijä tarkistaa paperit samalla periaatteella kuin normaalilla kassalla.
Kaiken kaikkiaan Paavilainen löytää viinien myynnistä ruokakaupassa pelkkää positiivista.
”Kyllä henkilökohtaisesti näen, että viinit ruokakauppoihin olisi luonteva jatko kehitykselle Suomessakin. Kaikki siihen liittyvä, kuten ikärajavalvonta, tuotevalikoima, tuotteiden sijoittelu ja suojelu, on helposti ratkaistavissa.”
Lue myös:
Kuluttajilta vahva tuki viinin myynnin sallimiselle ruokakaupassa
Kaupan liitto: Alkoholilaki päivitettävä nykyaikaan sallimalla mietojen viinien myynti ruokakaupoissa
