Kaupan liiton tavoitteet parlamenttikaudelle 2024–2029: Seuraavan komission on huolehdittava eurooppalaisten kaupan yritysten kilpailukyvystä
Kauppa on suurin yksityisen sektorin työnantaja Euroopassa, sillä joka seitsemäs työikäinen eurooppalainen työskentelee kaupan alan yrityksessä. Kaupan liitto on julkaissut tavoitteensa parlamenttikaudelle 2024–2029. Eurooppalaisten kaupan alan yritysten toimintaedellytyksistä huolehtimisen on oltava korkealla tulevan EU-komission tehtävälistalla. Tavoitteet noudattelevat yhtenäistä linjaa pohjoismaisten kaupan alan järjestöjen kanssa.
Kaupan alan yritykset ovat olennainen osa niin EU-kansalaisten arkea, liike-elämää kuin eurooppalaista taloutta. Vähittäis- ja tukkukaupat työllistävät jopa 26 miljoonaa eurooppalaista, eli yksi seitsemästä työikäisestä toimii kaupan työtehtävissä. Joka kolmas eurooppalainen yritys toimii vähittäis- ja tukkukaupassa, joiden osuus koko EU:n bruttokansantuotteesta on 10 %.
Kaupan liitto on asettanut yhdessä muiden pohjoismaisten kaupan alan järjestöjen kanssa tavoitteensa tulevalle parlamenttikaudelle. Tavoitteissa painottuu erityisesti se, että EU:n alueella sovellettavan sääntelyn ja sen toimeenpanon on oltava tasapuolista sisämarkkinoilla ja niiden ulkopuolella toimiville yrityksille – sekä kivijalka- että digitaalisessa kaupassa.
”Yrityksiä ja sisämarkkinoita koskevassa päätöksenteossa on erittäin tärkeää huolehtia tasapuolisista kilpailuolosuhteista ja markkinaehtoisuudesta sekä tunnistaa kaupan eri toimialojen ja yritysten vaihtelevat tilanteet. Erityistä huomioita on kiinnitettävä hallinnollisen taakan vähentämiseen”, sanoo Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi.
Kaupankäynnin reilut pelisäännöt ovat kuluttajan etu
Tasapuolisten kilpailuolosuhteiden vaatimukset korostuvat verkon markkinapaikkojen ja kolmansiin maihin sijoittautuneiden verkkokauppojen valvonnassa, kuluttajansuojan yhdenmukaisuudessa eri jäsenmaissa, eri myyntikanavien ja tuoteryhmien kohtelussa sekä yritysvastuu- ja ympäristösääntelyssä, jonka tulisi ohjata investointeja markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti.
”Kaupankäynnin reilut pelisäännöt takaavat myös kuluttajille turvalliset ja vaatimusten mukaiset tuotteet myyntikanavasta riippumatta”, Kiviniemi muistuttaa.
Vähittäismaksamisessa reiluus merkitsee sitä, että on pystyttävä suitsimaan eurooppalaisille kaupoille sekä kuluttajille koituvia kustannuksia. Digitaaliseen vähittäismaksamiseen tarvitaan lisää kilpailua, sillä korttimaksamisen markkinat ovat Euroopassa keskittyneet kahden kansainvälisen korttiyhtiön käsiin. Siksi digitaalisen euron kehitystyötä on edistettävä määrätietoisesti.
Huolehditaan kestävän kaupan edellytyksistä
Kaupan alan yritykset tarjoavat kuluttajille ja b2b-asiakkaille tuotteita ja palveluita monikanavaisesti rakentaen siltoja myös valmistavan teollisuuden ja 450 miljoonan eurooppalaisen kuluttajan välille. Euroopan unionilla on siten tärkeä rooli kestävään kuluttamiseen ohjaamisessa.
Kiertotalous vaatii toimiakseen uudenlaisia, yritysten välisiä ekosysteemejä. Yritykset puolestaan tarvitsevat ohjeistusta, miten eri toimijat voivat tehdä kiertotaloudessa yhteistyötä kilpailulainsäädännön puitteissa. Esimerkiksi tavaroiden huoltamisesta ja korjaamisesta tulisi tehdä sekä kaupoille kannattava että kuluttajia kiinnostava vaihtoehto uuden ostamisen ohessa.
”Sekä kilpailu- että kuluttajansuojalainsäädäntöä on syytä tarkentaa, jotta sääntely tukee ja mahdollistaa liiketoiminnan muuttumisen kiertotalouden talousmallin mukaiseksi”, Kiviniemi toteaa.
Kaupan yritykset rakentavat tulevaisuutta
Kaupan yritykset tukevat miljoonia työpaikkoja toimitusketjuissaan – pienistä toimittajista aina suuriin kansainvälisiin yrityksiin. 5 miljoonasta eurooppalaisesta vähittäis- ja tukkukaupan yrityksestä yli 99 prosenttia on pk-yrityksiä. Kaupan alan pk-yritykset hyötyisivät niille kohdistetusta tutkimus-, kehitys – ja innovaatiorahoituksesta, sillä niiden merkitys innovaatioiden ja uusien työpaikkojen synnyssä on tärkeä.
”TKI-rahoitus antaisi monille digikaupan yrityksille kaivatun sysäyksen kansainvälisille markkinoille. Myös monet erikoiskaupan ja b2b-kaupan yritykset parantaisivat TKI-rahoituksella kilpailukykyään esimerkiksi kehittämällä ja investoimalla digitaalisiin palveluratkaisuihin, data-analytiikkaan, kiertotalouden toimintamalleihin sekä nopeisiin ja ilmastokestäviin logistiikkaratkaisuihin”, Kiviniemi muistuttaa.
Myös verotusta yksinkertaistamalla kaupan yritykset pystyisivät laskemaan kustannuksiaan ja lisäämään taloudellista toimeliaisuutta. Yksi esimerkki tehottomuudesta on nykyinen tax-free menettely, jossa matkailija hakee ostoksiinsa sisältyneen arvonlisäveron palauttamista vasta poistuessaan maasta.
”Yrityksiä, yhteiskuntaa ja turisteja hyödyttäisi malli, jossa matkailija voisi ostaa tuotteen ilman arvonlisäveroa kaupasta jo ostohetkellä ja säästäisi alvin määrän ollessaan vielä maassa”, Kiviniemi toteaa.
Kaupan liitto kantaa huolta myös tulevaisuuden osaamisen tasosta ja osaajien saatavuudesta. EU:lla on mahdollisuus tukea kaupan yritysten osaamista erilaisilla ohjelmilla. Niiden painopisteissä tulisi huomioida kaupan alan murros ja uudet osaamistarpeet muun muassa digitalisaation, vihreän siirtymän ja kansainvälistymisen osalta.
Lisätietoja:
Mari Kiviniemi, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, p 050 511 3189. mari.kiviniemi(at)kauppa.fi
Ilari Kallio, johtava asiantuntija, EU-asiat, yrityslainsäädäntö, p. 040 139 6912, ilari.kallio(at)kauppa.fi
Lue lisää Kaupan liiton tavoitteista parlamenttikaudelle 2024–2029 >
Eurooppa tarvitsee elinvoimaisen ja kestävästi kilpailukykyisen kaupan >
