Direktiivi tavaroiden korjaamisen edistämisestä pian paketissa
Euroopan parlamentti ja jäsenmaat pääsivät helmikuun alussa sopuun uusista vaatimuksista, joilla tavaroiden korjaamista halutaan edistää. Tulevaisuudessa valmistajilta edellytetään korjauspalveluiden ja varaosien tarjoamista nykyistä laajemmin. Myös myyjän virhevastuuta pidennetään tilanteissa, joissa tavara korjataan virhevastuuaikana, mutta on vielä epävarmaa, edellyttääkö tämä vastuusääntöjen päivittämistä Suomessa. Direktiivi sisältää muitakin toimenpiteitä, joilla korjaamisesta pyritään tekemään nykyistä suositumpaa, kuten mahdollisuuden erilaisille kansallisille kannustimille.
Keskeinen direktiivin mukanaan tuoma uudistus on valmistajien velvollisuus tarjota kuluttajille mahdollisuutta korjauttaa tavarat, joiden korjattavuudelle on asetettu eurooppalaiset kriteerit. Ajanjakso, jona korjausta on tarjottava, riippuu tuoteryhmästä.
”Korjauksen on oltava maksutonta tai kohtuuhintaista ja se täytyy tehdä kohtuullisessa ajassa. Korjaamisen ajaksi kuluttajalle voidaan tarjota sijaistuotetta, ja jos korjaaminen on mahdotonta, tavara voidaan vaihtaa vastaavaan kunnostettuun”, Kaupan liiton johtava asiantuntija Ilari Kallio kertoo.
Korjauspalveluiden saatavuutta pyritään edistämään sillä, että valmistajien, jotka tarjoavat varaosia ja työkaluja, on pidettävä hinnat kohtuullisina. Valmistajat eivät saa myöskään rajoittaa tavaroiden korjaamista tai alkuperäis- tai tarvikevaraosien käyttöä, eivätkä ne voi kieltäytyä korjaamasta tavaroita, jotka joku kolmas taho on aiemmin korjannut.
”Tämä toivottavasti parantaa kaupan alan yritysten mahdollisuuksia tarjota korjauspalveluita ja helpottaa käytettyjen tavaroiden jälleenmyyntiä”, Kallio jatkaa.
Suomessa virhevastuuaika on sidottu tavaran oletettuun käyttöikään
Myyjän virhevastuuaikaa jatketaan uusien sääntöjen mukaan 12 kuukaudella tilanteissa, joissa tavara korjataan virhevastuuaikana. Pidennyksen voi saada vain kerran, vaikka sama tai muu vika vaatisi uutta korjauskierrosta. Tästä on kuitenkin mahdollista poiketa jäsenvaltioissa, joissa virhevastuuaika ei ole kiinteä, mutta tällöinkin myyjä vastaa virheestä vähintään kolmen vuoden ajan.
Koska Suomessa virhevastuuaika on sidottu tavaran oletettuun käyttöikään, ei uusilla vaatimuksilla Kaupan liiton mukaan lähtökohtaisesti ole vaikutusta virhevastuun kestoon kuin korkeintaan sellaisten tavaroiden osalta, joiden käyttöiän oletetaan nykyisessä tulkintakäytännössä olevan alle kolme vuotta.
”Valitettavaa on, että parlamentti ja neuvosto päätyivät hylkäämään komission esityksen vian korjaamisen ensisijaisuudesta virhevastuuaikana, mikä olisi antanut myyjille nykyistä enemmän harkintavaltaa siihen, korjataanko vai vaihdetaanko viallinen tavara toiseen”, Kaupan liiton asiantuntija Tea Taivalkoski toteaa.
Ainakin yksi keino korjauspalveluiden edistämiseksi
Direktiivissä säädetään myös eurooppalaisesta korjauslomakkeesta, jonka käyttö on korjauspalveluiden tarjoajille vapaaehtoista. Lomake sisältää keskeisiä tietoja korjauspalvelusta kuten korjauksen hinnasta, kestosta ja korjattavasta viasta ja sitoo sen antajaa 30 päivän ajan, jollei lomakkeessa ole sovittu pidemmästä ajasta. Lomaketta käyttämällä palvelun tarjoaja täyttää automaattisesti direktiivissä luetellut tiedonantovelvoitteensa. Komission tehtäväksi asetetaan eurooppalaisen korjauspalveluita välittävän alustan perustaminen ja ylläpito. Myös alustan käyttö on yrityksille vapaaehtoista ja kuluttajille ilmaista.
”Positiivisena voidaan pitää sitä, että direktiivi velvoittaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön ainakin yhden keinon korjauspalveluiden edistämiseksi. Mahdolliseen keinovalikoimaan kuuluvat esimerkiksi tiedotuskampanjat, korjaussetelit, korjauspalveluiden tarjoajien koulutusohjelmat tai veroratkaisut”, Taivalkoski luettelee.
Direktiivi tulee voimaan keväällä tai kesällä 2024, kun parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet sen muodollisesti.
Jäsenvaltioilla on 24 kuukautta aikaa täytäntöönpanolle ja uusien kansallisten säännösten soveltaminen alkaa välittömästi täytäntöönpanoajan päättyessä. Uutta virhevastuuaikaa sovelletaan vasta täytäntöönpanoajan jälkeen tehtäviin kuluttajasopimuksiin.
Kuva: 123rf
Lisätiedot:
Ilari Kallio, johtava asiantuntija, Kaupan liitto, ilari.kallio(at)kauppa.fi
Tea Taivalkoski, asiantuntija, Kaupan liitto, tea.taivalkoski(at)kauppa.fi
