Harri Broman: Venäläisturismin loppuminen muutti monen kaupan yrityksen arjen Etelä-Karjalassa – EK:n ohjelma tähtää Itä-Suomen kasvuun  

Kun venäläisturistien virta tyrehtyi puolitoista vuotta sitten Kaakkois- ja Itä-Suomen rajamaakuntiin, monen kaupan yrityksen elämä muuttui lopullisesti. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Suomi päätti muiden EU-maiden tavoin rajoittaa turistiviisumeita venäläisiltä. Kun aiemmin venäläiset kävivät päivittäin rajan takaa Lappeenrannassa ja Imatralla ostoksilla, tänä päivänä katukuva on hiljainen ja moni liikehuoneisto tyhjillään. Sittemmin koko raja on mennyt kiinni.

”Kyllä muutos näkyy siellä arjessa ja kuuluu ihmisten puheissa. Puolentoista vuoden aikana kaupan yrityksiä on hävinnyt ja varsinkin osan vähän isompien tai tunnetumpien yritysten puuttumisen alueelta on helppo huomata”, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n hallituksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Harri Broman kuvaa.

Broman toimii hallituksen puheenjohtajana myös perheyritys Broman Group Oy:ssä, joka omistaa erikoisliikeketju Motonetin. Motonetilla on liikkeitä itäisessä Suomessa muun muassa Lappeenrannassa, Imatralla, Kouvolassa, Kotkassa ja Joensuussa, josta Bromankin on kotoisin.

Venäläisturistien kadon myötä moni kauppa on joutunut, jos ei lopettamaan, niin ainakin karsimaan henkilöstöään sopeuttaakseen toimintaansa. Puolentoista vuoden aikana myös Motoneteissa sekä Lappeenrannassa että Imatralla on jouduttu muutosneuvottelujen eteen.

”Meillä on Motoneteja kaikissa maakunnissa Suomessa, mutta viimeisen kahden vuoden aikana muutosneuvotteluja ei ole tarvinnut käydä missään muualla kuin Etelä-Karjalassa”, Broman toteaa.

Etelä-Karjala kärsinyt venäisturistien kadosta eniten

Tilastokeskus ei julkaise yritysten liikevaihdosta alueellisia tietoja, saati työntekijämääriä, joten tarkkaa kuvaa itäisen Suomen maakuntien kauppojen tilanteesta ei ole saatavissa.

Kuudessa Itä-Suomen maakunnassa: Kainuussa, Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa venäläisten turistien vaikutus on ollut voimakkainta juuri Etelä-Karjalassa. Siellä rajan lähellä sijaitsevaan Lappeenrantaan on ollut helppo pistäytyä ostosmatkalla Nuijamaan ja Vaalimaan rajanylityspaikkojen kautta. Venäläisiä saapuikin ennen viisumirajoituksia runsaasti juuri Viipurista ja Pietarista.

”Etelä-Karjalassa venäläisten osuus vähittäiskauppojen myynnistä oli aiemmin moninkertainen verrattuna Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Savoon tai Etelä-Savoon. Esimerkiksi Pohjois-Savoon Kuopion alueelle venäläiset saattoivat tulla matkailemaan, mutta eivät varsinaisesti yhden päivän ostosreissuille kuluttamaan”, Broman tietää.

Kauppa kävi venäläisasiakkaille pitkälti samoilla tuotteilla kuin suomalaisillekin.

”Meillä Motoneteissa myytiin esimerkiksi autoon liittyviä tuotteita, kuten öljyä, suodattimia ja erilaisia huolto-osia. Jossakin vaiheessa suksibokseja meni paljon, sillä niissä oli Venäjällä huono saatavuus ja ne olivat siellä kalliita,” Broman kertoo.

Venäläisten päiväturistien tyrehtymisen myötä kaupan yritykset saattoivat menettää kymmeniä prosentteja kokonaismyynnistään toimialasta riippuen. Etelä-Karjalan Motoneteissakin Lappeenrannassa ja Imatralla liikevaihdosta liukeni 10−15 prosenttia. Hieman etäämmällä rajasta esimerkiksi Pohjois-Karjalan Joensuun Motonetissa päiväturistien vaikutus on ollut muutaman prosentin.

Nyt Etelä-Karjalan Motonet-myymälöissä on palattu samaan tilanteeseen, jossa Motonetit ovat muissa Suomen maakunnissa.

”Sinänsä tässä ei ole meille mitään uutta ja ihmeellistä. On tavallaan myös helpottanut tekemistä, kun meidän ei tarvitse huomioida venäläisiä erityisenä asiakasryhmänä: esimerkiksi myyjien kielitaidossa. Aiemmin meillä tehtiin myös paljon käännöstyötä venäjäksi tuotteisiin tai opasteisiin. Nyt se on loppunut kokonaan.”

Itä-Suomen elinvoima ja talous nousuun

EK julkisti viime viikolla puheenjohtajansa Harri Bromanin johdolla suositukset kuuden maakunnan päättäjille ja Suomen hallitukselle siitä, kuinka itäisen Suomen talous ja elinvoima saadaan kasvu-uralle.

Suositusten laatiminen ei yksin liity venäläisturistien vähenemiseen tai kauppaan, vaan toistuviin kriiseihin Venäjän hyökkäyssodasta itärajan sulkuun, mikä on vaikuttanut laajasti koko elinkeinoelämään itäisen Suomen alueella. Rajaseutu halutaan pitää jatkossakin asuttuna ja elinvoimaisena.

Kaupan alaa ei EK:n suosituksissa nosteta mitenkään erityisesti, kuten ei muitakaan toimialoja.

”Paitsi matkailu, joka on selkeästi omana asiakokonaisuutenaan mukana ohjelmassa, mutta se taas koskettaa useita eri toimialoja ja kaikkia maakuntia”, Broman selventää.

Itäisen Suomen ohjelma hakee esimerkiksi Euroopan unionilta tukea koko kuuden itäisen maakunnan alueelle, lisätukea haetaan vielä pahiten kriisien koettelemaan Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon. Ohjelman tarkoituksena on lisätä investointeja energiaan ja vihreään siirtymään sekä kehittää yhteyksiä digissä, liikenteessä ja matkailussa, mistä kaikki toimialat hyötyisivät.

”Kaikki investoinnit alueella ovat tarpeen, mutta todennäköisyys vihreän teollisuuden investoinneille on suurempi kuin vaikkapa kaupan. Joku aivan uusi teollisuuden toimija, joka ei aiemmin ole ollut Suomessa, voisi tulevaisuudessa hyvinkin tulla Itä-Suomeen”, Broman pohtii.

Yritystoiminnan investointeja pyritään ohjelmassa tukemaan siten, että rakennus- ja ympäristöluvitusta alueella nopeutetaan. Myös verokannustimia esitetään. Ne auttaisivat kaupankin investointeja.

”Jos teollisuuden tuotantolaitos tai kaupan alan yritys haluaisi investoida Itä-Suomeen, luvitus voisi tulevaisuudessa hoitua alueelle huomattavasti nopeammin kuin muualle maahan”, Broman kertoo.

Kaikkia yrityksiä, myös kaupan, edesauttaisi työvoiman saatavuuden helpottaminen.

”Esitämme ohjelmassa esimerkiksi saatavuusharkinnan poistamista koko kuuden maakunnan alueelta, jolloin ulkomaisen työvoiman rekrytointi olisi alueen yrityksiin nykyistä nopeampaa”, Broman avaa.

Itä-Suomen elinvoiman kohentaminen on pitkä prosessi, jossa tuloksia on odotettavissa aikaisintaan viiden, kymmenenkin vuoden kuluttua.

”Jos me emme aloita nyt, niin kysymys kuuluu, mitä siellä on jäljellä, kun me vihdoin aloitamme”, Broman herättelee.