36 % suomalaisista digiostajista on vuoden aikana palauttanut ostoksiaan, muualla Euroopassa vastaava osuus puolet – onko ilmiö kasvussa?
Pandemian aikana verkko-ostamisen yleistyttyä myös sieltä ostettujen tuotteiden palautukset yleistyivät, ja samalla niistä johtuvat yritysten kustannukset alkoivat kasvaa. Suomalaiset digiostajat ovat palautusten suhteen kuitenkin maltillisia verrattuna moniin muihin eurooppalaisiin asiakkaisiin. Yritysten on usein vaikea ottaa käyttöön maksullisia palautuksia, kun kilpailijat, varsinkin Amazon, kilpailee ilmaisella palautusmahdollisuudella.
Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset ovat varsin kilttejä digiostosten palauttajia. Suomalaiset palauttavat verkossa tekemiään ostoksia tutkimuksen* vertailumaita, Ruotsia, Saksaa ja Iso-Britanniaa, harvemmin. Kolmekymmentäkuusi prosenttia verkon käyttäjistä on vuoden aikana palauttanut ostamiaan tuotteita, kun vertailumaissa, Ruotsissa, Saksassa ja Iso-Britanniassa, noin puolet on palauttanut ostoksiaan.
Suomessa ennen pandemiaa 16 prosenttia verkon käyttäjistä palautti tekemiään vaateostoksia. Palauttajien osuus kasvoi pandemian aikana, ja vuonna 2022 jo 28 prosenttia palautti vaatteiden verkko-ostoksia. Viime vuonna osuus jälleen pienentyi 23 prosenttiin.
Vaatetuksen digiostamisen kasvun myötä myös palauttaminen näyttäisi kuitenkin taas olevan yleistymässä. Suomalaisista vaatteiden digiostajista vajaa kolmasosa (32%) on tänä vuonna myös palauttanut vaatetilauksiaan. Kaikkein ahkerimpia palauttajia ovat alle 45-vuotiaat vaatteiden verkko-ostoksia tekevät naiset, joista lähes puolet palautti ostoksensa. (2024b)
Suurin syy vaatepalautuksiin ovat kuluttajien vaikeudet löytää sopivaa kokoa vaatteista. Oikean koon löytymisen vaikeuteen on kuitenkin muitakin syitä kuin verkkokauppojen mahdollisesti puutteelliset koko-ohjeet. Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenojan tutkimustulosten (2024b) mukaan vain 37 prosenttia tutkii verkkokaupan kokotaulukoita ja -ohjeita ennen digiostosta. Ilmainen palautusoikeus voi kannustaa tilaamaan useampia tuotteita sovitettavaksi, ja osa sitten palautetaan takaisin myyjälle.
”Alle 45-vuotiaista digiostoksiaan palauttaneista naisista yli 40 prosenttia tilaa useampia kokoja ja malleja, joista palauttaa osan”, Kurjenoja sanoo.
”Jotkut kuluttajat, onneksi vain harvat, jopa tilaavat vaatteita vain paria käyttökertaa varten ja palauttavat ne takaisin. Tämä korostuu varsinkin alle 30-vuotiailla miehillä. Runsaat palautukset ovat tietysti kustannus yrityksille, mutta ne ovat myös kestämättömiä luonnolle”, Kurjenoja toteaa. (2024b)
Yleistynyt tuotteiden palauttaminen on ympäristökysymys, joten ongelmaan pitäisi löytää ratkaisuja. Kuluttajat ovat alkaneet kiinnittää huomiota verkkokaupan pakkausmateriaaleihin ja pakkauksen kokoon sekä vaatia ostosten yhteen niputtamista ja toimittamista kerralla.
Samalla EU:n ulkopuoliset verkkokauppajätit pilkkovat ostoksia pienempiin eriin välttääkseen tullimaksuja.
”Suomalaiselle ja eurooppalaiselle kaupalle niin ympäristö- kuin sosiaalinenkin vastuullisuus voivat olla lähivuosien kilpailuetuja”, Kurjenoja uskoo.
Digikuluttajan ostopolku – Kansainvälinen vertailu*Uutinen perustuu Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenojan tutkimukseen kuluttajan ostopolusta. Kuluttajien ostopolun kansainvälisen vertailun päälähteenä on Statistan kansainvälisen kuluttajakyselyn tietokanta, josta tässä tutkimuksessa on hyödynnetty Suomen, Saksan, Yhdistyneiden Kuningaskuntien ja Ruotsin tuloksia. Tietolähteinä on käytetty myös Kurjenojan (2024a) tutkimusta kuluttajien vastuullisuuteen liittyvistä asenteista sekä Kurjenojan (2024b) tutkimusta muotikaupasta.
