Kauppa työllistää ja kerryttää veropottia Suomessa – hallituksen veropolitiikka koettelee kuitenkin kotimaisia erikoiskauppoja
Kauppa on yksi yrityselämän ja Suomen talouden suurimmista toimialoista niin työllistäjänä, talouskasvun rakentajana kuin myös verojen maksajana. Myös kaupan kotimaan myynnin luoma arvonlisäverokertymä on jopa puolet koko Suomen arvonlisäverokertymästä. Hallitus on kuitenkin heikentänyt arvonlisäverotuksen kiristyksillä erikoiskaupan kansainvälistä kilpailukykyä, eivätkä kiristykset tule näkymään verokertymässä hallituksen toivomalla tavalla.
Kauppa työllistää Suomessa noin 280 000 ihmistä, ja jopa joka viides työssäkäyvä alle 25-vuotias nuori työskentelee kaupan alan yrityksessä. Kauppa palvelee kansantaloutta terveydenhuollosta rakentamiseen ja teollisuudesta kuluttajiin, ja luo näin hyvinvointia koko Suomeen. Yhteiskunnan kannalta ei ole lainkaan samantekevää, miten kaupalla menee.
”Kaupan merkitys on vielä kokoaankin suurempi, kun mukaan lasketaan epäsuorat vaikutukset muilla aloilla. Päivittäisellä toiminnallaan ja investoinneillaan kauppa luo työtä ja hyvinvointia laajasti eri toimialojen kautta Suomeen”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja tähdentää.
Vuonna 2023 kauppa loi arvonlisäverokertymää kaikkiaan noin 10 698 miljoonaa euroa, noin 50 prosenttia, kaikesta arvonlisäverokertymästä. Vaikka kaupan kotimaan myynnin luoma arvonlisäverokertymä onkin jo puolet koko Suomen arvonlisäverokertymästä, se silti kutistui viime vuonna yli kaksi prosenttia. Sama kehitys on jatkunut myös kuluvana vuonna. Elokuussa juuri ennen arvonlisäverotuksen kiristymistä kaupan kumulatiivinen alv-kertymä oli 2,4 prosenttia pienempi kuin viime vuoden vastaavana aikana.
Arvonlisäverotuksen kiristykset osuvat ennen kaikkea erikoiskauppaan, joka muutenkin on niukan ostovoimakehityksen ja ulkomaisen ultrapikaverkkokaupan puristuksessa.
”Veropolitiikalla on heikennetty entisestään kotimaisen erikois- ja käyttötavarakaupan kansainvälistä kilpailukykyä, eivätkä veronkiristykset tule näkymään verokertymässä hallituksen toivomalla tavalla”, Kurjenoja ennakoi.
Kaupan yhteisöveron osuus merkittävä
Kauppa on vastannut kotimaiseen ja ulkomaiseen kilpailuun muun muassa tehostamalla, digitalisoimalla ja automatisoimalla toimintojaan. Muun muassa digitalisaatio ja automatisaatio ovat kasvattaneet kaupan investointeja.
”Kaupan kokoa ja merkitystä ei useinkaan tunnisteta, vaikka kotimaassa toimivan kaupan talouskasvua luovat vaikutukset ulottuvat lähes kaikille toimialoille ja sektoreille. Siksi usein ei myöskään tiedosteta, miten kaupan tilaukset tai investoinnit luovat muille toimialoille uusia innovaatioita ja uudenlaista toimintaa”, Kurjenoja huomauttaa.
Vuonna 2023 kauppa maksoi toimialoista kolmanneksi eniten yhteisöveroja Suomeen, kaikkiaan 957 miljoonaa euroa eli 12,4 prosenttia. Samana vuonna eniten yhteisöveroja maksoi rahoitus- ja vakuutusala, 1 665 miljoonaa euroa, mikä on 21,5 prosenttia kaikesta yhteisöverokertymästä.
Kauppa työllistää ja kerryttää veropottia Suomessa. Vuonna 2023 kaupan palkkaverokertymä oli 2 428 miljoonaa euroa eli 6,8 prosenttia kaikesta palkkaverokertymästä. Samana vuonna julkisen hallinnon palkkaverokertymä oli suurin, 14 000 miljoonaa euroa, mikä on 39,1 prosenttia kaikesta palkkaverokertymästä.
Kaupan liitto katsoo, että kuluttajan ostovoimaa olisi kuitenkin tuettava palkkaverotuksen pitkäjänteisellä keventämisellä kaikilla tulotasoilla.
Lisätiedot: Jaana Kurjenoja, pääekonomisti, p.040 820 5378, jaana.kurjenoja(at)kauppa.fi
Kaikki kuvat täällä:
Verokuvat_2024
