Kilpailun kautta kasvuun

Kasvutoimia koskevaan keskusteluun ovat viime kuukausina ja viikkoina osallistuneet myös muun muassa Keskuskauppakamari, EVA ja Ajatuspaja Libera, kukin pitkälti samansuuntaisilla ehdotuksilla kuin EK. Toisaalta EK:n ehdotuksia erityisesti verotuksen osalta on myös kyseenalaistettu ainakin Suomen Yrittäjien, startup-yrittäjien järjestön, SAK:n ja joidenkin taloustieteilijöiden toimesta. Seuraavaksi odotetaan jännityksellä, millaisiin suosituksiin pääministerin asettama ja Risto Murron johtama kasvuryhmä omassa raportissaan päätyy. Keskustelu on tervetullutta, ja se voi parhaassa tapauksessa johtaa vielä laajempaan ja syvällisempään – ehkä jopa yhteiseen – ymmärrykseen kasvun tarpeellisuudesta ja sen puuttumisen syistä.

ReStart-ohjelman yhtenä kantavana tausta-ajatuksena on ollut se tosiseikka, että Suomi kilpailee muun maailman kanssa pääomista ja osaajista. Tämä kilpailu on armotonta, eikä siinä ole kovin monta palkintosijaa. Ellemme huolehdi kilpailukyvystämme, meillä ei ole jatkossa varaa hyvinvointiin eikä paljon muuhunkaan. Kasvulle pitää siis luoda riittävät kannustimet, ja Suomen pitää houkutella uutta pääomaa ja osaajia, samalla kun varmistetaan olemassa olevan pääoman ja työvoiman säilyminen. Juuri tätä tarkoittaa kilpailussa menestyminen! Meillä on ehkä vielä hetki aikaa väitellä mahdollisten verouudistusten dynaamisten vaikutusten olemassaolosta. Se keskustelu on tulevaisuudessa aika turha, jos veronmaksajat alkavat ylipäänsä käydä vähiin.

”Kasvulle pitää siis luoda riittävät kannustimet, ja Suomen pitää houkutella uutta pääomaa ja osaajia, samalla kun varmistetaan olemassa olevan pääoman ja työvoiman säilyminen.”

Tämän vuoksi EK:n kasvuryhmä on ehdotuksissaan keskittynyt verotuksen kannustavuuteen, osaajien houkutteluun ja sääntelyn sekä lupamenettelyiden sujuvuuteen.

Elinkeinoelämässä vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että yritysten hallinnollista taakkaa on syytä keventää, ja että osaavan työvoiman saatavuus on maamme heikon syntyvyyden vuoksi nousemassa aidoksi huoleksi. Näiden tavoitteiden vaikutusta yritysten kasvuun ja maamme veropohjaan ei liene tarpeen erityisemmin perustella ainakaan tämän kirjoituksen ensisijaiselle kohdeyleisölle.

Verotus puolestaan on aihe, joka aina herättää kysymyksiä ja tunteita kohdeyleisöstä riippumatta. EK:n lähtökohtana on ollut, että yritysten investoinneille ja kasvulle pitää turvata riittävät kannustimet sekä yritys- että omistajatasolla, jos halutaan kasvun onnistuvan. Viime kädessä kasvu perustuu omistajien päätöksiin. Myös työnteon pitää kannattaa, jotta Suomessa tehdään jatkossa riittävästi työtä, ja varsinkin korkean tuottavuusasteen työtä.

Kaupan alan kannalta veroehdotusten pitäisi olla tervetulleita. Itse edustan teknistä kauppaa, jonka menestys riippuu – suoraan tai välillisesti – pitkälti Suomen vientiteollisuuden kehityksestä. Myös maahantuontia harjoittavat yritykset tarvitsevat siis kasvavia vientiyrityksiä! Kuluttajakauppa puolestaan hyötyisi kuluttajien kasvavasta ostovoimasta, kun pörssiosakkeiden verotus kevenee, perintö- ja lahjaveroa ei tarvitse maksaa, ja ylimmät marginaaliverot painuvat noin 50 prosenttiin.

Onko maallamme malttia vaurastua, kysyi aikoinaan silloinen pääministeri Urho Kekkonen. Hänen viestinsä oli tuolloin, että valtion tulisi rohkeasti ja pitkäjänteisesti investoida (erityisesti pohjoisen) Suomen teollistamiseen. Onneksi valtiokapitalismin aikakausi on kauan sitten ohi. Valtion kasvutoimet nykyään liittyvät pikemminkin mahdollistamiseen, kannustimiin ja esteiden poistamiseen – mutta yhä edelleen kasvu vaatii malttia sekä yrityksiltä että valtiolta.

Alexander Bargum on Algol Oy:n toimitus- ja konsernijohtaja.