Oppisopimus kehittää osaamista Stockmannilla työn muuttuessa
Oppisopimuskoulutus tukee Stockmannin henkilöstön jatkuvaa oppimista ja urakehitystä. Käytännönläheinen malli ja toimiva yhteistyö oppilaitosten kanssa vastaavat liiketoiminnan muuttuviin tarpeisiin. Suosittu lähiesihenkilötyön tutkinto avaa väyliä uusiin vastuutehtäviin – kuten Satu Mårtenssonin esimerkki osoittaa.
tockmann on hyödyntänyt oppisopimuskoulutusta jo yli 20 vuoden ajan, ja järjestelmä on vakiinnuttanut paikkansa yhtiön henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Head of Talent Attraction and Development Sanna Raiskion mukaan oppisopimus tarjoaa monipuolisia hyötyjä sekä työntekijöille että työnantajalle.
”Meille vakiintuneet oppisopimusjärjestelmän tutkintokokonaisuudet ovat tarjonneet väylän tukea pitkäjänteisesti henkilöstömme jatkuvaa oppimista ja urakehitystä. Oppisopimuskoulutus on kustannustehokas tapa syventää ja laajentaa osaamista työtehtävien muuttuessa liiketoiminnan tarpeiden mukana,” Raiskio kertoo.
Hän painottaa, että käytännön oppiminen oikeassa työympäristössä on yksi oppisopimuksen suurimpia vahvuuksia:
”Niin työnantajalle kuin työntekijälle iso hyöty tulee siitä, että samalla kun työskennellään oikeassa työympäristössä, opitaan käytännön taitoja ja yrityksen tapoja toimia.”
Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen sisältöjä säännöllisesti uudistamalla on mahdollista vastata kaupan alan nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin, kuten digitalisaatioon ja vihreään siirtymään.
Lähiesihenkilötyön ammattitutkinto suosittu kokonaisuus
Stockmannilla aloittaa vuosittain keskimäärin 25 henkilöä oppisopimuskoulutuksessa. Suosituimpia koulutuksia ovat olleet liiketoiminnan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot, logistiikkaan liittyvät koulutukset sekä esihenkilötehtäviin valmentavat opinnot.
Erityisesti lähiesihenkilötyön ammattitutkinto on löytänyt paikkansa osana esihenkilöpolkua.
”Lähiesihenkilötyön oppisopimuskoulutukseen hakeutuvat henkilöt, jotka ovat parhaillaan esimerkiksi tiimivastaavan tehtävissä ja/tai siirtymässä esihenkilötehtävään” Raiskio kertoo.
Stockmannilla lähijohtajat osaavat aktiivisesti ohjata sopivia henkilöitä koulutukseen, kun heidän urakehityksestään keskustellaan.
Lisää painoa monimuotoisuuteen ja valmentavaan johtamiseen
Raiskio arvioi, että nykyinen lähiesihenkilötyön ammattitutkinto kehittää jo nyt hyvin esihenkilötyön kannalta keskeisiä taitoja. Hän näkee kuitenkin myös kehityskohteita tulevaisuutta silmällä pitäen. Lähiesihenkilötyön ammattitutkinto on uudistumassa ja astuu voimaan vuonna 2026.
”Toivoisin, että tutkinnon sisällöissä otetaan huomioon monimuotoisuuteen liittyvä osaamisvaatimus, miten johdetaan työyhteisöä, missä jokainen tuntee olevansa osallinen ja arvostettu niin työntekijänä, asiakkaana kuin muidenkin sidosryhmien jäsenenä. Lisäksi tutkinnon osaan voitaisiin lisätä ammattitaitovaatimus liittyen valmentavaan johtamisotteeseen.”
Raiskion mukaan myös digitalisaation ja tekoälyn vaikutusten ymmärtäminen johtamistyössä sekä jatkuvan oppimisen ja muutoksen johtamisen taidot ovat tulevaisuuden keskeisiä osaamisalueita.
Näitä teemoja Kaupan liitto on nostanut esiin osana Opetushallituksen koordinoimaa tutkinnon sisällön uudistustyötä.
Hyvä yhteistyö koulutuskumppanin kanssa on avain
Oppisopimusyhteistyön onnistumisen taustalla on Raiskion mukaan toimiva yhteistyö oppilaitosten kanssa.
”Yhteistyössä on ensinnäkin tärkeää, että yhteistyöoppilaitos perehtyy organisaation tilanteeseen ja osaamistarpeisiin ja osaa ehdottaa sopivia kokonaisuuksia oppisopimusopiskeluun,” hän sanoo.
Yhteistyön sujuvuutta tukevat säännöllinen yhteydenpito, selkeä prosessi henkilökohtaisten suunnitelmien (HOKS) laatimisessa sekä työpaikkaohjaajien valmentaminen.
”Olen itse arvostanut, että yhteistyöoppilaitos on halukas valmentamaan työpaikkaohjaajia, joilla on erittäin tärkeä rooli opiskelijan tukemisessa työpaikalla monin tavoin.”
Arjen johtamista ja oivalluksia – Satu Mårtensson kehittyi työssään oppisopimuksella
Stockmannin kodin alueen asiakasvastaava Satu Mårtensson valitsi oppisopimuskoulutuksen sen käytännönläheisyyden vuoksi ja suoritti lähiesihenkilötyön ammattitutkinnon työn ohessa.
”Oppisopimus oli hyvin joustava tapa opiskella ja sopi hyvin silloiseen elämäntilanteeseeni. Pystyin yhdistämään opinnot työhöni saumattomasti ja tiesin saavani nopeasti ja tehokkaasti juuri omaan työtehtävääni liittyvää osaamista”, Mårtensson kertoo.
Tutkinnon suorittamisella oli merkittävä vaikutus hänen työnkuvaansa. Ennen koulutusta Satu työskenteli pääasiassa myynnin parissa ja esihenkilöä tukevissa tehtävissä. Koulutuksen myötä hänen roolinsa tavaratalossa muuttui selvästi johtavammaksi.
”Koen, että koulutus vahvisti erityisesti vastuunottamista johtamisesta ja koko tavaratalon toiminnasta”, Mårtensson pohtii.
Stockmannin kodin osaston lisäksi Sadulla on pari kertaa viikossa koko tavarataloa koskevia päivystysvuoroja, mikä tarkoittaa laajempaa vastuuta yksikön toiminnasta. Vaikka hänellä ei kodin osastolla ole suoria alaisia, hän työskentelee 50 hengen tiimissä ja johtaa sen päivittäistä työtä pääasiallisena tehtävänään.
Koulutus toi Sadulle uudenlaista itsevarmuutta – se muutti myös tapaa ajatella omasta roolista ja vastuusta.
”Opin ymmärtämään ja vahvistamaan omaa tapaani johtaa ja kannustaa tiimiä.”
Koulutuksen rakenne oli selkeä ja toimiva
Satu Mårtenssonin mielestä vuoden kestäneen oppisopimuskoulutuksen rakenne oli selkeä ja hyvin suunniteltu. Jokaisen tutkinnon osan alussa käytiin läpi tavoitteet, vaatimukset ja aikataulut. Lähiopetuspäivien ajankohdat kerrottiin etukäteen, mikä auttoi työvuorojen ja opiskelun yhteensovittamisessa.
Koulutuspäiviä oli vuoden aikana noin kymmenen, ja ne järjestettiin pääasiassa etänä. Satu osallistui aktiivisesti – sai materiaalia, työkaluja ja tukea, jotka vietiin suoraan arjen tilanteisiin.
Sadun esihenkilö toimi koulutuksen aikana hänen työpaikkaohjaajanaan ja arvioijanaan. Näytöt koostuivat muun muassa kirjallisista raporteista ja arviointikeskusteluista, joissa pureuduttiin suoraan Sadun omiin kokemuksiin ja johtamistyöhön.
”Painotettiin sitä, mitä minä olen oppinut – ei puhuttu yleisellä tasolla johtamisesta, vaan juuri siitä omasta työstä. Oppimispäivät ja materiaalit antoivat hyvän teoreettisen pohjan työhön, mutta minun vastuullani oli viedä ne käytäntöön. Jos ei ota itse vastuuta, niin helposti vaan ajelehtii mukana”, Satu näkee.
Tutkinto vastasi työnkuvan tarpeisiin
Satu koki tutkinnon vastaavan erinomaisesti uuden työnkuvansa vaatimuksia. Hän korostaa, että tutkinnon laaja-alaisuus – erityisesti sen ensimmäinen, pakollinen osa, lähiesihenkilönä toimiminen – toi mukanaan tarpeen pysähtyä kiireisen arjen keskellä ja tarkastella omaa johtamistyötä uudesta näkökulmasta.
”Jouduin pohtimaan omia toimintatapojani ja sitä, voisinko muokata niitä tämän yrityksen tarpeisiin paremmin. Jokaiselle tekee hyvää pysähtyä joskus miettimään näitä asioita”, Mårtensson kertoo.
Kaksi tutkinnon valinnaista osiota puolestaan antoivat Sadulle mahdollisuuden syventyä liiketoiminnan kannattavuuteen ja laatia kehittämissuunnitelmia, jotka sisälsivät myös projektijohtamisen elementtejä.
”Ensimmäisessä osassa itsereflektointi oli parasta, ja valinnaisissa osissa osaamisen syventäminen ja teorian oppiminen tukivat suoraan käytännön työtäni.”
Satu kokeekin, että tutkinnon tarjoamat oppimiskokonaisuudet vahvistivat hänen ammattitaitoaan ja antoivat erinomaiset valmiudet uuteen työnkuvaan.
Artikkelin kuvat: Stockmann