Kaupan ala sitoutuu uuteen energiatehokkuussopimukseen vuosille 2026–2035

Kaupan ala on sitoutunut neljänteen energiatehokkuussopimuskauteen vuosille 2026–2035. Kaupan ala haluaa olla mukana energiatehokkuustyössä, ja Kaupan liitolle on tärkeää viestiä kaupan alan yrityksille energiatehokkuustyön merkityksestä. Merkittävä määrä kaupan alan toimipaikkoja on ilmoittautunut mukaan uudelle sopimuskaudelle.

Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivan mukaan tavoitteena on, että vapaaehtoinen sopimustoiminta on vaikuttavuudeltaan normeihin verrattavissa oleva ja toteutukseltaan joustava energiansäästökeino, joka edistää Suomen kilpailukykyä.

Pitkäjänteinen kehittäminen

Sopimus kannustaa kaupan alaa kehittämään energiankäyttöään pitkäjänteisesti, seuraamaan aktiivisesti tavoitteiden toteutumista sekä vähentämään energiakustannuksia ja päästöjä.

Toimenpideohjelman ohjeelliseksi energiansäästötavoitteeksi (GWh) kaudelle 2026–2035 on asetettu 10 prosenttia ja välitavoitteeksi 6 prosenttia vuodelle 2030 laskettuna toimenpideohjelman kohderyhmän energiankäytöstä.

”Energiatehokkuussopimus tukee konkreettisesti kaupan alan työtä kohti Suomen hiilineutraaliustavoitetta. Tehokkaampi energiankäyttö vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, pienentää yritysten kustannuksia ja vahvistaa alan kilpailukykyä. Samalla se korostaa kaupan alan yhteistä vastuunkantoa ilmastonmuutoksen torjunnassa”, Kaupan liiton johtava asiantuntija Lauri Leskinen näkee.

Tukea energiatehokkuustoimiin

Sopimukseen liittymällä yritys voi hakea tukea energiatehokkuustoimiin. Yrityksen kannattaa liittyä mukaan vielä tämän syksyn aikana, mutta uudelle sopimuskaudelle on mahdollista liittyä jo nyt tai koko sopimuskauden ajan.

Yritysten sitoumukset ja raportointi

Yritys sitoutuu energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen toimenpideohjelmissa kuvatulla tavalla ja raportoi vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellisen vuoden energiankäytöstä ja siihen liittyvistä tehostamistoimista sekä muiden toimenpideohjelmaan liittyvien toimien toteutumisesta toimipaikkakohtaisesti energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään.

Lisäksi yritys pyrkii, kun se on teknisesti, taloudellisesti sekä terveys-, turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mahdollista, energiatehokkuus ensin -periaatteen noudattamiseen, uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoon, kulutusjouston lisäämiseen sekä sisällyttämään hankintojen energiatehokkuusohjeet osaksi yrityksen hankintamenettelyjä siten, että osto-, suunnittelu- ja investointitoiminnoissa otetaan huomioon hankintakustannusten lisäksi myös käytönaikaiset kustannukset ja käyttöikä.

Logistiikka ja kuljetukset

Yritys pyrkii myös tehostamaan toimintaansa liittyvien kuljetusten ja varastoinnin energiatehokkuutta parantamalla kuljetusten logistiikkaa ja energiankäyttöä yhteistyössä näitä palveluja tarjoavien yritysten kanssa sekä vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Kaupan alan tavoitteena on saada vuoden 2027 loppuun mennessä sellainen määrä yrityksiä sitoutumaan tämän toimenpideohjelman toteuttamiseen, että se kattaa vähintään puolet toimenpideohjelman piiriin kuuluvasta energiankäytöstä.

Onnistunut aiempi sopimuskausi

Kaupan alan yritykset ovat edenneet vapaaehtoisessa energiatehokkuustyössä mallikkaasti. Edellisen, kolmannen sopimuskauden 2017–2025 energiansäästötavoitteet saavutettiin jo vuonna 2019 – reilusti etuajassa. Vuoden 2022 lopussa valtaosa sopimuksessa mukana olevista muistakin toimialoista, kuten kunnista ja muista kuin kaupan alan yrityksistä, oli yltänyt vuoden 2025 energiankäytön tehostamistavoitteeseen.

Mikä on energiatehokkuussopimus?

Energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja eri toimialojen välisiä vapaaehtoisia sopimuksia, jotka ohjaavat teollisuutta, energia- ja palvelualaa, kiinteistöalaa sekä julkista alaa kohti tehokkaampaa energiankäyttöä. Käynnistyvä sopimuskausi on järjestyksessään neljäs ja kattaa vuodet 2026–2035.

Sopimukset ovat vakiintuneet vuosikymmenten aikana keskeiseksi osaksi Suomen energiapolitiikkaa. Niillä on tärkeä rooli Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa, ja ne tukevat Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Laaja yhteistyö taustalla

Energiatehokkuussopimuksiin on sitoutunut laajasti sekä valtionhallintoa että eri toimialoja. Mukana ovat muun muassa Kaupan liitto, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Elintarviketeollisuusliitto, Energiateollisuus, Kemianteollisuus, Metsäteollisuus, Teknologiateollisuus, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa, Autoalan Keskusliitto, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, Energiavirasto, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli, Kuntaliitto sekä Maakuntien tilakeskus.

Lue lisää: energiatehokkuussopimukset.fi

Tärkeimmät asiat pähkinänkuoressa: 

• Uusi sopimuskausi: 2026–2035, vapaaehtoinen mutta vaikuttava.
• Hyödyt yrityksille: Mahdollisuus saada tukea energiatehokkuustoimiin.
• Sitoutuminen: Energiatehokkuuden parantaminen, raportointi ja energiatehokkuus huomioitava hankinnoissa sekä investoinneissa.
• Tavoitteet: 10 % säästö vuoteen 2035 mennessä, 6 % vuoteen 2030.
• Laaja taustatuki: Sopimukseen sitoutunut useita toimialoja ja valtionhallinto.
• Edellinen kausi onnistui: Kaupan ala saavutti tavoitteensa etuajassa.