Kaupan sähkön käyttö kasvoi, päästöt laskivat huomattavasti vuonna 2023
Kaupan alan yritysten sähkön käyttö kasvoi vuonna 2023 lähes neljä prosenttia edellisvuoteen verrattuna, kun taas lämmön käyttö pysyi lähes ennallaan. Samalla kaupan alan hiilidioksidipäästöt vähenivät huomattavasti.
Kaupan yritysten sähkön käyttö kasvoi 3,7 prosenttia vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna. Tilastokeskuksen mukaan sähkön kulutus oli yhteensä 2 376 GWh, mikä on noin neljä prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Lämmön käyttö puolestaan pysyi lähes samalla tasolla: sitä käytettiin 1 299 GWh, mikä merkitsi 0,5 prosentin vähennystä edellisvuoteen verrattuna.
Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten kokonaisenergiankäyttö väheni vuonna 2023 yhteensä kolme prosenttia. Kaupan hiili-indeksin perusteella alan hiilidioksidipäästöt laskivat samaan aikaan 21 prosenttia.
”Yhteiskunnan sähköistyminen näkyy myös kaupan alan sähkön kulutuksessa, johon on vaikuttanut ainakin osin lisääntynyt sähköautojen lataaminen. Samalla kaupan alan yritysten kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet ovat pääsääntöisesti toteutuneet ja osaltaan tukevat Suomen kansallisten hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteiden saavuttamista”, Kaupan liiton johtava asiantuntija Lauri Leskinen kommentoi tuloksia.
Päästöt laskivat sekä hankinta- että sijaintiperusteisesti
Kaupan ala määritti nyt neljättä kertaa hankintaperusteiset energian kasvihuonekaasupäästöt, joissa huomioidaan ostoenergian uusiutuva ja päästötön sähkö- ja lämpöenergia. Nämä päästöt laskivat 21 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Sijaintiperusteisesti määritettynä, eli alueellisen energiaverkon tilanteeseen perustuen, kaupan alan energian käytön kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 24 prosenttia vuonna 2023. Sijaintiperusteiset päästöt lasketaan käyttämällä valtiokohtaista energiantuotannon keskimääräistä päästökerrointa.
Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten tuottamat kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2023 kahdeksan prosenttia pienemmät kuin vuonna 2022.
Kotimainen sähköntuotanto kasvoi
Vuonna 2023 kotimainen sähkön tuotanto kasvoi merkittävästi. Tähän vaikuttivat erityisesti Venäjän sähkön tuonnin päättyminen vuonna 2022 sekä Olkiluoto 3 -ydinvoimalan käynnistyminen. Ydinvoimala oli vuonna 2023 ensimmäisen kokonaisen vuoden toiminnassa, mikä kasvatti ydinenergian tuotantoa 35 prosenttia edellisvuodesta.
Myös uusiutuvilla energianlähteillä tuotettu energia lisääntyi: tuulivoiman tuotanto kasvoi 25 prosenttia ja vesivoiman 13 prosenttia.
Energiatehokkuustoimet vauhdittivat säästöjä
Kaupan hiili-indeksillä mitattuna kaupan CO₂-päästöt laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Tähän on vaikuttanut myös se, että Motivan energiatehokkuussopimuksessa mukana olevat kaupan alan yritykset ovat tehneet vuosina 2017–2024 yhteensä yli 6 282 toimenpidettä energiatehokkuuden edistämiseksi.
Sopimukseen osallistuneet yritykset ovat investoineet energiatehokkuuteen 105 miljoonaa euroa. Näiden investointien avulla on saavutettu 392 GWh:n säästö, mikä vastaa Helsingissä sijaitsevien kotitalouksien runsaan neljän kuukauden sähkönkulutusta. (Vertailutieto: 1 000 GWh = kotitalouksien vuotuinen sähkönkulutus Helsingissä.)
Vapaaehtoisuuteen perustuvien energiatehokkuussopimusten tavoite on tehostaa energiankäyttöä eri toimialoilla. Kaupan alalta sopimukseen oli tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä liittynyt 22 yritystä ja 2 726 toimipaikkaa. Sopimuksessa mukana olevista yrityksistä 86 prosenttia on toteuttanut energiatehokkuustoimenpiteitä vuosina 2017–2024. Toimenpiteitä ovat esimerkiksi tuulivoiman hyödyntäminen, aurinkopaneelien sähköntuotanto, lämmitysjärjestelmän tehostaminen, jäähdytysjärjestelmien uusiminen, hukkalämmön hyödyntäminen sekä valaistuksen optimointi.
Tavoitteet saavutettiin etuajassa
Energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema keino täyttää Suomelle asetetut energiatehokkuusvelvoitteet. Sopimuskausi 2017–2025 on parhaillaan käynnissä, ja uudelle kaudelle ilmoittautuminen on parhaillaan käynnissä.
Kaupan toimialan yhteinen energiansäästötavoite saavutettiin jo vuonna 2019, reilusti etuajassa. Tavoite oli alun perin asetettu vuoteen 2025. Vuoden 2022 lopussa myös valtaosa muista sopimuksessa mukana olevista toimialoista, kunnista ja muista kuin kaupan alan yrityksistä, oli yltänyt vuoden 2025 energiankäytön tehostamistavoitteeseen.
Hiili-indeksi seuraa kaupan alan päästöjen kehitystä
Kaupan hiili-indeksi on luotu osana kesäkuussa 2020 julkistettua Uusiutuva kauppa 2035 -tiekarttakokonaisuutta siinä esitettyjen skenaarioiden seurantaan. Indeksi on osa vähähiilisyystiekarttatyöhön liittyvää jalkautusta ja toimeenpanoa. Raportoimme hiili-indeksin kehittymisestä vuosittain syksyllä Tilastokeskuksen julkistettua ilmapäästöjen ja energiatilinpidon tilastot.
Hiili-indeksiä seuraamalla pystymme vertailemaan toteutuneita päästölukuja kahteen tiekartassa esitettyyn skenaarioon, perusuraan ja uusiutuvan kaupan uraan arvioiden samalla, mitä vaikutuksia politiikka- ja yritystoimilla käytännössä on päästöjen vähenemiseen.
Kaupan alan hiili-indeksiin on koottu kattavasti saatavilla oleva tieto eri virallisista lähteistä kaupan suorista ja epäsuorista päästöistä, kuten sähkön ja lämmön käytöstä. Lisäksi hankintaperusteisen ostoenergian päästöt on huomioitu vuodesta 2020 lähtien. Mukaan on otettu kaupan alan yritykset, jotka ovat sitoutuneet Science-Based Targets -tavoitteisiin (SBTi)* ja joiden päästötiedot ovat julkisesti saatavilla.
Pohjalla ovat myös Energiateollisuuden tuottamat ominaispäästökertoimet nykyhetkeen, ja niiden avulla on yhdenmukaistettu erilaisten skenaarioiden tulevaisuuden kertoimet sekä vaikutukset toimialaan.
Lisätiedot: Lauri Leskinen, johtava asiantuntija, Kaupan liitto, p. 044 091 1067, lauri.leskinen(at)tekninen.fi
Tutustu myös:
Kaupan alan energiatehokkuussopimus | Kauppa
Kaupan vähähiilisyystavoitteet | Kauppa
Kaupan energiankäyttö kasvoi vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna − päästöt pysyivät ennallaan
Lauri leskisen blogi: Näin kaupan ala on onnistunut energiatehokkuudessa | Kauppa
Lue myös:
Kaupan ala sitoutuu uuteen energiatehokkuussopimukseen 2026–2035 | Kauppa