Verkkokaupan kilpailuvääristymät huolenaiheena pohjoismaisessa kokouksessa
Pohjoismaiset kaupan alan edunvalvontajärjestöt kokoontuivat 2.–3.10.2025 Tukholmassa keskustelemaan alan ajankohtaisista haasteista. Tapaamisessa korostuivat talouden heikko tilanne, kuluttajien luottamuksen lasku sekä EU:n ulkopuolisen verkkokaupan aiheuttamat kilpailuhäiriöt.
Pohjoismaisten kaupan alan edunvalvontajärjestöjen kokouksen pääaiheiksi nousivat haastava taloustilanne ja kuluttajien heikko luottamus Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa. Suomen talouden näkymät arvioitiin tällä hetkellä synkimmiksi Pohjoismaista.
Yhteispohjoismainen vaikuttaminen jatkunut aktiivisena
Kuluneen vuoden aikana pohjoismaiset kaupan järjestöt ovat tehneet tiivistä yhteistyötä EU:n ulkopuolisen verkkokaupan aiheuttamien kilpailuhäiriöiden ehkäisemiseksi.
Järjestöt ovat yhdessä lähettäneet kirjelmiä pohjoismaisille pääministereille sekä Euroopan komissiolle, tavanneet komission virkamiehiä ja europarlamentaarikkoja sekä vauhdittaneet eurooppalaisten kattojärjestöjen toimintaa asian edistämiseksi.

Ruotsin Tullin kanssa yhteinen huoli verkkokaupan tuonnista
Kokouksen yhteydessä järjestöt tapasivat myös Ruotsin tullin edustajia. Ruotsin Tullissa jaettiin huoli EU:n ulkopuolelta tulevien pakettilähetysten räjähdysmäisestä kasvusta ja erityisesti tuoteturvallisuudeltaan puutteellisista tuotteista.
”Kuten Suomessa, myös Ruotsissa tullivalvonta kohdistuu pääosin vakiintuneiden kaupan alan toimijoiden tuontiin ja kuluttajien verkkotilaukset jäävät pitkälti valvonnan ulkopuolelle”, Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Simo Hiilamo kertoo.
Ruotsin Tulli peräänkuulutti vahvempia työkaluja ja sääntelyä laittoman maahantuonnin ongelmien hallitsemiseksi.

Ruotsin hallitus tunnistaa kaupan huolen
Järjestöt tapasivat lisäksi Ruotsin hallitusta edustaneen kristillisdemokraattisen puolueen valtiosihteerin Tobias Karlströmin. Karlström vahvisti Ruotsin hallituksen jakavan järjestöjen huolen etäkaupan aiheuttamasta kilpailuvääristymästä.
Hän esitteli myös hallituksen syksyn budjettiesityksen, johon sisältyy 46 miljardin kruunun (noin 4 miljardin euron) elvytysohjelma Ruotsin kotimaisen kysynnän vahvistamiseksi. Lisäksi Ruotsin hallitus pyrkii systemaattisesti keventämään yritysten hallinnollista taakkaa.