Verkko-ostoshuijaukset kasvava ongelma kuluttajille ja kaupalle
Huijarit hyödyntävät tunteita, kiirettä ja uskomattomia alennuksia houkutellakseen ostajia valeverkkokauppoihin. Huijausten määrän kasvu on haaste sekä kuluttajille että rehellisesti toimiville verkkokaupoille. Verkkokaupan luottamus vahvistuu, kun kuluttajat ovat tarkkoja ja yritykset toimivat avoimesti ja johdonmukaisesti.
Saamme jatkuvasti lukea uutisia kuluttajista, jotka ovat joutuneet verkossa tapahtuneiden taloudellisten huijausten uhreiksi. Viime vuonna suomalaisilta onnistuttiin huijaamaan lähes 63 miljoonaa euroa tietojenkalastelun, sijoitushuijausten sekä verkko-ostoshuijausten muodossa. Vuonna 2024 huijausten määrä yli kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna.
Verkko-ostoshuijauksiksi lasketaan olemattomien tai väärennettyjen tuotteiden ja palvelujen myynti tai se, ettei maksettua tuotetta lähetetä lainkaan. Huijaussivustolle syötetyt maksukorttitiedot voivat myös joutua vääriin käsiin. Huijauksesta on kyse myös silloin, kun tuote lähetetään, vaikka tilausta ei ole oikeasti tehty loppuun asti.
Parin vuoden takaisen F-Securen teettämän tutkimuksen mukaan teknologiaan, vaatteisiin ja merkki- ja luksustuotteisiin sekä lahjoihin liittyvät huijaukset ovat yleisimpiä. Verkko-ostoshuijaukset lisääntyvät erityisesti joululahjasesongin aikana. Pyrkimys hyödyntää esimerkiksi Black Friday-tarjouksia saa verkkorikolliset houkuttelemaan kuluttajia isoilla alennuksilla. Vuoden 2024 Black Friday-sesongin aikana luksustuotteiden verkkokaupan huijausten määrä yli kolminkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna.
”Verkko-ostoshuijauksista on koko ajan enemmän tietoa saatavilla. Miksi huijarit silti tuntuvat olevan aina askelen edellä?”
Yksi syy on se, että huijarit vetoavat enemmän uhriensa tunteisiin kuin heidän järkeensä. Myös halu säästää tai löytää poikkeuksellisen hyvä tarjous saa monet tarttumaan uskomattomiin tarjouksiin. Lisäksi elämän kiireisyys lisää todennäköisyyttä tulla huijatuksi. Ei ole aikaa tutkia verkkokauppojen sivustojen luotettavuutta. Olemme oman tutkimusryhmäni kanssa havainneet, että myös luottavaisuus ja psykologinen alttius suostuttelulle ovat yhteydessä verkko-ostoshuijauksen uhriksi joutumiselle.
Verkkokauppahuijaukset eivät vaikuta vain kuluttajiin, vaan myös talouteen. Jokainen verkko-ostoshuijaus heikentää kuluttajien luottamusta kotimaiseen kauppaan. Tekoäly pystyy luomaan luotettavan näköisiä valeverkkokauppoja, jotka näyttävät paikallisilta pienyrityksiltä. Nämä yritykset myyvät tyypillisesti isoilla alennuksilla varastoaan tyhjäksi. Huijaukseen voi liittyä esimerkiksi tarina perheyrityksestä, joka joutuu lopettamaan toimintansa ja myymään laatutuotteitaan loppuunmyynnissä.
”Mitä kotimaisten pienten verkkokauppojen sitten pitäisi tehdä todistaakseen luotettavuutensa?”
Erityistä huomiota tulisi kiinnittää verkkosivujen laatuun. Sivuston tekstin tulee olla kieliopillisesti hyvää ja tuotekuvaukset tarjolla suomen lisäksi myös ruotsiksi ja englanniksi. Tuotteiden kuvien pitää olla hyvälaatuisia ja tuotekuvausten mahdollisimman yksityiskohtaisia. Liian lyhytkestoisia kampanjatarjouksia kannattaa välttää. Yrityksen yhteys- ja osoitetietojen pitää olla mahdollisimman tarkat, samoin palautusohjeiden ja tietosuojaselosteen. Maksutapojen tulee olla turvalliseksi miellettyjä ja yleisesti käytettyjä sekä selkeästi esillä. Selaimen ja verkkosivuston välinen viestintä pitää olla salattu.
Taloudellinen huijaaminen tulee tuskin koskaan loppumaan, sillä sitä on ollut yhtä kauan kuin on ollut kaupankäyntiä. Huijaukset ovat siirtyneet verkkoympäristöihin, koska ihmiset viettävät niissä yhä suuremman osan ajastaan. Tekoäly vauhdittaa huijausten kehittymistä yhä taitavammiksi, mutta toisaalta tekoälyn avulla voidaan kehittää parempia menetelmiä huijausten paremmaksi tunnistamiseksi. Erilaisia digitaalisia tunnistustyökaluja on jo kehitetty, samoin kuluttajille suunnattuja tarkistuslistoja.
Joulu lähestyy, ja uusi lahjasesonki verkkohuijareineen on jälleen käsillä. Luotettavan verkkokaupan tunnistaa laadukkaista sivuista, selkeistä tiedoista ja turvallisista maksutavoista. Toivottavasti kuluttajat osaavat olla aiempaa tarkempia – jokainen huijarin käsiin joutunut toivelahja on liikaa.
Terhi-Anna Wilska on sosiologian professori Jyväskylän yliopistosta. Hän on perehtynyt kulutuksen, elämäntapojen ja digitalisaation tutkimukseen.
Lokakuussa vietetään jo 13. kertaa Euroopan kyberturvallisuuskuukautta (ECSM). Tänä vuonna teema korostaa arjen valintoja ja tapoja, joilla vaikutamme omaan, muiden ja koko verkon turvallisuuteen.
Terhi-Anna Wilskan kuva: Emmi Virtanen, Emmi Oy