S-ryhmä laski luontojalanjälkensä – avoin työkalu yrityksille vauhdittamaan luontokadon torjuntaa
S-ryhmä on ensimmäisenä suomalaisena vähittäiskauppana laskenut koko toimintansa ja arvoketjunsa luontojalanjäljen, joka syntyy pääosin elintarvikkeista, erityisesti liha- ja maitotuotteista. Jyväskylän yliopisto, S-ryhmä ja Sitra ovat julkaisseet luontojalanjäljen laskentamenetelmän avoimen tietokannan ja oppaan, joiden avulla myös muut yritykset voivat laskea ja pienentää omaa luontojalanjälkeään. Työkalu esiteltiin Luonto ja tulevaisuuden liiketoiminta -webinaarissa 26.1.2026.
S-ryhmän datan pohjalta kehitetty laskentamalli auttaa yrityksiä tunnistamaan oman luontojalanjälkensä suurimmat aiheuttajat ja kohdistamaan toimenpiteet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
”Kyseessä on merkittävä virstanpylväs. Tavoitteena on tehdä luontojalanjäljen laskennasta valtavirtaa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tämä ei ole vain S-ryhmän kysymys, vaan työkalu on tarkoitettu koko yrityskentän käyttöön”, ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta kertoo.
Hankkeen tuloksena on julkaistu avoin Biovalent-tietokanta, joka sisältää luontojalanjälkitietoa noin 200 tuotteelle ja palvelulle kymmenissä maissa. Lisäksi yritysten käyttöön on julkaistu opas organisaatioiden luontojalanjäljen laskentaan sekä avoin tietokanta.
Ilmastonmuutos ja luontokato vaikuttavat jo elintarvikkeiden saatavuuteen, ja luontojalanjäljen laskenta voi jatkossa tukea myös yritysten riskienhallintaa.
”Luontoteema on meille keskeinen, ja luontokato on valtava haaste. Toivomme, että tämä innostaa muitakin yrityksiä ottamaan selvää omasta luontojalanjäljestään ja pienentämään vaikutuksiaan myös globaalisti”, S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa rohkaisee.
Biovalent-menetelmä tukee vastuullisia valintoja
Luontojalanjälki on laskettu Jyväskylän yliopistossa kehitetyllä Biovalent-menetelmällä, joka tarkastelee organisaation kulutusta, kulutuksen aiheuttamia luontohaitan ajureita, vaikutusten maantieteellistä sijaintia sekä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.
Elintarvikkeet, energia ja palvelut kartoitetaan niiden vaikutusten perusteella maankäyttöön, ilmastonmuutokseen, saasteisiin, vieraslajeihin ja luonnonvarojen hyödyntämiseen eri puolilla maailmaa.
”Yritykset voivat näin tunnistaa suurimmat vaikutuksen aiheuttajat ja ohjata vastuullisia valintoja koko arvoketjussa. Menetelmä on vertailukelpoinen globaalisti ja eri tuotantoketjujen välillä”, yritysten ympäristöjohtamisen tutkija Sami El Geneidy Jyväskylän yliopistosta selvittää.
Menetelmän tuloksena syntyy yksi mittari, nanoluontoekvivalentti, joka kuvaa sitä osuutta maailman lajeista, joiden häviämisen riski liittyy organisaation toimintaan. S-ryhmän tulokset vuodelta 2023 osoittavat, että sen luontojalanjälki oli noin 19 000 nanoluontoekvivalenttia eli 0,0019 prosenttia maailman lajeista, arviolta noin 153 lajia on riskissä hävitä nykyisten luontohaittojen jatkuessa.
Yli 70 prosenttia S-ryhmän luontojalanjäljestä syntyy päivittäistavarakaupan elintarvikkeista, erityisesti liha- ja maitotuotteista. Myös kahvi, suklaa ja trooppiset hedelmät aiheuttavat merkittävän osuuden.
Vaikka suurin osa elintarvikkeiden tuotantoon liittyvästä maa-alasta sijaitsee Suomessa, peräti 97 prosenttia luontohaitasta syntyy Suomen ulkopuolella. Tämä johtuu siitä, että trooppisilla ja Välimeren alueilla maankäytön vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ovat huomattavasti suuremmat kuin pohjoisilla alueilla.
Keinoja luontojalanjäljen pienentämiseen
Hankkeen laskelmien mukaan S-ryhmän tavoite lisätä kasvipohjaisten tuotteiden osuutta myynnissä 60 prosentista 65 prosenttiin vähentäisi luontojalanjälkeä merkittävästi.
Radikaalimmissa skenaarioissa, joissa punainen liha ja maitotuotteet korvataan kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla, luontojalanjälki voisi pienentyä 33–45 prosenttia.
”Haittoja voidaan vähentää myös ohjaamalla tuontia luonnon monimuotoisuuden kannalta vähemmän herkkien alueiden tuotteisiin. Menetelmä antaa konkreettisen työkalun arvioida vaikutuksia koko arvoketjussa ja kohdistaa toimenpiteet tehokkaasti”, Elomaa toteaa.
Biovalent-menetelmän avulla S-ryhmä voi seurata eri tuotteiden ja toimintojen vaikutuksia sekä ohjata strategisia päätöksiä vastuullisempaan suuntaan esimerkiksi hankinnoissa, tuotekehityksessä ja asiakasviestinnässä. Menetelmä mahdollistaa myös yritysten välisen vertailun globaalisti ja tukee koko toimialan vastuullisuustyötä.
Mitä luontojalanjäljen valtavirtaistaminen vaatii?
S-ryhmän esimerkki osoittaa, että koko organisaation ja arvoketjun kattava luontojalanjäljen laskenta on jo nyt mahdollista. Laajempi käyttöönotto edellyttää kuitenkin yhteistyötä, avoimia työkaluja ja kannustavaa lähestymistapaa.
”Luontojalanjäljen pienentäminen vaatii laajaa yhteistyötä yritysten, päättäjien ja kuluttajien kesken”, El Geneidy, Kotiaho ja Elomaa painottavat.
Luontojalanjäljen arviointia ei tulisi nähdä erillisenä vastuullisuushankkeena, vaan osana yritysten normaalia päätöksentekoa.
”Kun mittarit ovat avoimia ja vertailukelpoisia, luontokato voidaan tuoda ilmastokysymysten rinnalle osaksi arkipäiväistä päätöksentekoa”, Kotiaho sanoo.
Webinaarin keskusteluissa nousi esiin myös ylikulutus, joka on monille yrityksille vaikea mutta keskeinen kysymys. Kulutuksen hillitseminen ja vastuullisempiin valintoihin ohjaaminen vaikuttavat suoraan luontojalanjälkeen.
”Kaupan rooli on merkittävä: valikoimilla ja hankinnoilla voidaan ohjata kulutusta kestävämpään suuntaan. Samalla meidän on uskallettava tarkastella myös ylikulutuksen vaikutuksia”, Elomaa toteaa.
Avoin Biovalent-tietokanta, opas ja verkkokurssi tarjoavat konkreettiset välineet luontojalanjäljen laskentaan ja pienentämiseen. Niiden avulla luontojalanjäljen arvioinnista voi muodostua pysyvä osa yritysten strategiaa, riskienhallintaa ja vastuullisuustyötä.
Kuvat: I23 rf/ Kuvat manipuloitu – AI
