Lausunto valtiokonttorin laatimasta arviomuistiosta koskien sähköisiä liiketoimintatositteita

Valtiokonttori

VK/5449/2028

Lausunto valtiokonttorin laatimasta arviomuistiosta koskien sähköisiä liiketoimintatositteita

Kaupan liitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto otsikkoaiheeseen liittyen ja lausuu seuraavaa:

1 Verkkolaskut

Tulisiko Eurooppalaisen standardin mukaista verkkolaskutusta mielestänne edistää lainsäädännöllä?

Kaupan liitto ei kannata eurooppalaisen standardin mukaisen verkkolaskutuksen edistämistä lainsäädännöllä.

Suomalaisten organisaatioiden välinen verkkolaskutusaste on ollut vuonna 2024 noin 92 prosenttia. Eniten verkkolaskuosoitteita on suuryrityksillä ja vähiten pienyrityksillä. Luvut osoittavat, että verkkolasku on jo tällä hetkellä merkittävä sähköinen tosite yritysten välisessä sekä yritysten ja julkisten toimijoiden välisessä kaupassa. Verkkolaskujen yleistyminen on edennyt markkinaehtoisesti. Yritykset ovat ottaneet verkkolaskutuksen käyttöön sitä mukaa, kun sen hyödyt ovat ylittäneet kustannukset.

Samoin EU standardin mukainen verkkolaskutus tulee edistymään markkinaehtoisesti sitä mukaa, kun yritykset arvioivat saavansa siitä liiketaloudellista hyötyä. Niille yrityksille, jotka toimivat yksinomaan kotimaan markkinoilla EU standardin mukainen verkkolaskutus ei vielä tällä hetkellä tuo sellaista liiketaloudellista hyötyä, joka kattaisi standardiin siirtymisen kustannukset.

EU standardiin siirtyminen lainsäädännön ohjaamana tai pakottamana olisikin erityisen haitallista pienille yrityksille ja yksinyrittäjille, joita valtaosa Suomen yrityksistä on. Pahimmillaan standardiin pakottamisesta syntyvät kustannukset ja hallinnollinen rasite voi lopettaa näiden yritysten liiketoiminnan.

Kaupan liitto korostaa, että ei ole yritysten edun mukaista tarvetta tavoitella EU standardit täyttävien verkkolaskujen 100 %:n kattavuutta. Sadan prosentin kattavuus palvelisi viranomaisten tarpeita pienyritysten kustannuksella.

Jos verkkolaskutusta ei edistetä lainsäädännöllä, miten Eurooppalaisen standardin mukainen verkkolaskutus tulee mielestänne kehittymään Suomessa seuraavan viiden vuoden aikana?

VAT in the digital age direktiivin implementoinnin myötä eurooppalaisen standardin mukainen verkkolaskutus tulee pakolliseksi EU:n sisäisiin rajat ylittäviin transaktioihin vuonna 2030.

Ne yritykset, jotka käyvät kv-kauppaa EU:n sisällä luonnollisesti ottavat standardin käyttöön, jotta kauppa kansainvälisten asiakkaiden kanssa voi jatkua. Esimerkiksi kaupan alalla hankintaketjut ovat hyvin kansainväliset, joten standardiin siirtyminen tulee olemaan laaja-alaista.

Yksinomaan kotimaan markkinoilla toimivat yritykset puolestaan ottavat standardin käyttöön sitä mukaa, kun arvioivat saavansa siitä sellaista taloudellista hyötyä, joka edistää heidän liiketoimintaansa.

2 Peppol-hankintasanomat

Tulisiko Peppol-hankintasanomien käyttöä mielestänne edistää lainsäädännöllä?

Kaupan ala on tunnistanut peppol-hankintasanomiin liittyvät liiketaloudelliset hyödyt. Jos kuitenkin sanomien käyttöön ohjataan lainsäädännöllä markkinaehtoisuuden sijasta, on korkea riski siihen, että investoinnit järjestelmämuutoksiin syövät sanomien käytön yleistymisestä saatavat hyödyt pitkiksi ajoiksi.

Näiden syiden vuoksi Kaupan liiton ei kannata peppol-hankintasanomien edistämistä lainsäädännöllä.

Jos Peppol-hankintasanomien käyttöä ei edistetä lainsäädännöllä, miten Peppol-hankintasanomien käyttö tulee mielestänne kehittymään Suomessa seuraavan viiden vuoden aikana?

Kaupan liiton mukaan peppol-hankintasanomien käyttö edistyy markkinaehtoisesti yritysten välisen dialogin myötä.

3 Ekuitit

Tulisiko eKuitin käyttöä mielestänne edistää lainsäädännöllä?

Kaupan liitto pitää tärkeänä, että eKuitin käyttöön ei ohjata tai pakoteta lainsäädännöllä. eKuitin edistämisen tulee tapahtua yksinomaan markkinaehtoisesti.

Alkuun on syytä korostaa, että kuitti on luonteeltaan ensisijaisesti kuluttajakaupan (B2C) tosite. Yritysten välisessä (B2B) kaupassa tyypillinen tosite on verkkolasku, ja kuitit esiintyvät B2B-kontekstissa lähinnä rajatuissa tilanteissa, kuten henkilöstön matka- ja kululaskujen yhteydessä. Arviomuistion mukaan valtionhallinto käsittelee vuodessa noin 600 000 kuittia ja säästöpotentiaali näissä olisi 2 miljoonan euron luokkaa. Valtaosa valtion saamista kuiteista koostuu Kaupan liiton käsityksen mukaan juuri edellä mainituista matkakustannuksista, jotka eivät ylipäätään liity kaupan alaan. Vertailun vuoksi on todettava, että kaupan ala on Suomen kuitti-intensiivisin toimiala. Yhden isomman kauppayksikön päivittäinen kuittimäärä voi olla jopa 1,5 miljoonaa kuittia. B2B- ja B2G-kuittien osuus tästä massasta on marginaalinen eikä anna perustetta lainsäädäntövelvoitteille. Kuluttajanäkökulmasta on lisäksi huomattava, että kaupat tarjoavat jo tällä hetkellä sähköisiä kuitteja suoraan mm. kuluttajan sähköpostiin tai mobiilisovellukseen

Kaupan liitto kiinnittää erityistä huomiota siihen, että arviomuistio ei käsittele lainkaan ekuitteihin liittyviä tietosuojakysymyksiä tai kuluttajadatan hallinnan riskejä. Tämä on oleellinen puute, kun arvioidaan velvoittavan lainsäädännön tarvetta. Kuitti sisältää yksityiskohtaista tietoa kuluttajan ostokäyttäytymisestä: mitä ostetaan, missä, milloin ja kuinka usein. Kaupan omissa digitaalisissa ratkaisuissa tämä tieto pysyy kauppiaan ja asiakkaan välisessä suhteessa ja kuluttaja on antanut kaupalle luvan tiedon keräämiseen. Velvoittava ekuitti-infrastruktuuri, jossa data kulkee ulkopuolisen kuittioperaattorin kautta, muuttaa asetelman olennaisesti: yksittäinen toimija saa pääsyn poikkeuksellisen laajaan kuluttajadataan koko palvelualojen sektorilta. Tämä herättää vakavia kysymyksiä GDPR:n toteutumisesta sekä asiakastiedon kaupallisen hyväksikäytön riskeistä. Kuluttajien luottamus kaupassa ja palvelualoilla on liiketoiminnan perusta, eikä sen rapautumiselle ulkopuolisen operaattorin käsiin voida esittää hyväksyttävää perustetta.

Kaupan liitto korostaa, että markkinat kehittyvät jo nyt vapaaehtoisuuden pohjalta ilman lainsäädännöllistä ohjausta. Toimijat kuten erikoiskauppaketjut, liikennöitsijät ja polttoaineyhtiöt ovat ottaneet ekuitin käyttöön omista liiketaloudellisista lähtökohdistaan. Tämä osoittaa, että viestintä ja markkinaehtoiset kannustimet toimivat. Kaupan alan yritykset ovat lisäksi jo investoineet erilaisiin digitaalisiin kuittiratkaisuihin, jotka ottavat huomioon sekä ympäristönäkökulmat että asiakkaiden tarpeet. Yrityksillä tulee jatkossakin olla vapaus arvioida, millaiset kuittiratkaisut tukevat parhaalla mahdollisella tavalla niiden liiketoimintaa.

Markkinaehtoisen kehityksen lisäksi on syytä huomata, että teknologinen kehitys itsessään vähentää rakenteisen ekuitin velvoittavuuden tarvetta. Tekoälyn ja koneellisen luku- ja tulkintateknologian kehitys on niin nopeaa, että lainsäädännöllinen velvoite pakottaisi yritykset investoimaan ratkaisuun, jolle löytyy jo nyt varteenotettavia vaihtoehtoja. Tekoäly kykenee jo tänä päivänä poimimaan tarvittavat tiedot ei-rakenteisista lähteistä, kuten kuvista ja PDF-tiedostoista, mikä tekee kalliista järjestelmäintegraatioista tarpeettomia. Lainsäädäntö, joka velvoittaa tiettyyn tekniseen ratkaisuun, ei välttämättä vastaa markkinoiden hinta-laatu-suhteeltaan kokonaisedullisinta vaihtoehtoa.

Myös arviomuistion taloudelliset perusteet ovat kyseenalaisia. Esitetty säästöpotentiaali, 372 miljoonaa euroa vuodessa, perustuu oletukseen täysimääräisestä siirtymästä paperikuiteista ekuitteihin. Tämä oletus on epärealistinen, eikä ota huomioon yritysten jo käytössä olevia, monipuolisia sähköisen kuitin ratkaisuja. Lisäksi laskelmat pohjautuvat vuosien 2022–2023 tietoihin, jotka ovat tähän mennessä jo vanhentuneita. Kaupan liitto pitää erikoisena, että näin hatariin laskelmiin nojaten Valtiokonttori pyytää arvioimaan ekuittien lainsäädännöllistä edistämistarvetta.

On myös syytä kysyä, kenen etua lainsäädäntö tosiasiassa palvelisi. Arviomuistio toteaa suoraan, että viranomaisraportoinnin automatisointi on yksi keskeisistä ekuitin edistämisen perusteluista. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kauppoja ja muita yrityksiä velvoitettaisiin investoimaan infrastruktuuriin, jonka ensisijainen hyödynsaaja on viranomainen, ei kauppa itse eikä sen asiakas. Kaupan liitto ei pidä tätä perusteltuna lähtökohtana lainsäädäntövelvoitteiden asettamiselle.

Kilpailun näkökulmasta tilanne on lisäksi huolestuttava. Toisin kuin arviomuistio antaa ymmärtää, ekuitteja välittää Suomessa tällä hetkellä aktiivisesti ainoastaan yksi toimija, ReceiptHero. Jos lainsäädännöllä ohjataan tai pakotetaan yrityksiä ekuittien käyttöön, tilanteesta hyötyy eniten tämä yksittäinen yritys. Lainsäädäntö loisi de facto monopolitilanteen, jossa yritysten olisi käytettävä markkinoiden ainoaa kuittioperaattoria. Kyseinen toimija voi hinnoitella palvelunsa haluamalleen tasolle ilman kilpailupainetta.

Lainsäädännöllinen edistäminen sääntelyllä ei toisi kaupan alalle eikä kuluttajille lisäarvoa, vaan aiheuttaisi tarpeettomia kustannuksia, vääristäisi kilpailua ja vaarantaisi erityisesti pienten yritysten toimintaedellytyksiä.

Jos eKuitin käyttöä ei edistetä lainsäädännöllä, miten eKuitin käyttö tulee mielestänne kehittymään Suomessa seuraavan viiden vuoden aikana?

Ekuitin käyttö tulee kehittymään Suomessa Kaupan liiton arvion mukaan vakaasti. Taloushallinto-ohjelmistotoimittajat integroivat ekuitti-toiminnallisuutta tuotteisiinsa mikä madaltaa käyttöönoton kynnystä pienemmissä yrityksissä.

Kaupan liitto kuitenkin korostaa, että tekoälyn kehitys tulee olemaan merkittävin yksittäinen tekijä, joka muokkaa kuittien käsittelyä seuraavan viiden vuoden aikana. Kuvantunnistus- ja generatiivisen tekoälyn sovellukset tekevät rakenteisen datan poiminnan kuiteista, olivat ne sitten PDF-muodossa tai digitaalisina kuvina, yhä halvemmaksi ja luotettavammaksi. Tämä lisää ekuitin ulkopuolisten ratkaisujen kysyntää markkinaehtoisesti ja samalla vähentää merkittävästi painetta siirtyä standardoituun ekuitti-formaattiin, koska käsittelyn automaatio on saavutettavissa ilman formaattimuutostakin. Erityisesti matka- ja kululaskutuksessa tekoälypohjainen kuittien käsittely tulee yleistymään nopeasti, mikä on vaihtoehtoinen tie samoihin hyötyihin ilman raskasta ja kallista formaattimuutosta.

Kaupan liitto pitää selvänä, että pakottava lainsäädäntö sementoisi ratkaisun, joka on ristiriidassa tulevan kehityksen kanssa. Lainsäädännöllinen ohjaus kasvattaisi hallinnollista taakkaa sekä kustannuksia erityisesti pienillä toimijoilla tilanteessa, jossa teknologinen kehitys tarjoaa vaihtoehtoisia polkuja samoihin hyötyihin. Suomella ei ole varaa sitoa lainsäädännöllä yritysten resursseja sellaisiin teknisiin ratkaisuihin, joiden riski vanhentua käsiin on korkea.

4 Minkälainen rooli valtionhallinnolla tulisi mielestänne olla sähköisten liiketoimintatositteiden käytön edistämisessä ja kehittämisessä?

Kaupan liitto pitää perusteltuna, että valtiohallinto osallistuu sähköisten liiketoimintatositteiden standardoimistyöhön ja tositteiden käytön pelisääntöjen luomiseen yhdessä elinkeinoelämän kanssa.

Sen sijaan valtionhallinnon ei tule sanella yrityselämälle millaisia sähköisiä liiketoimintatositteita yritysten tulee liiketoiminnassaan käyttää. Näin toimiessaan valtionhallinto sitoisi yritysten resursseja liiketaloudellisesti tehottomiin investointeihin ja heikentäisi niiden kansainvälistä kilpailukykyä, sekä kannattavuutta.

5 Muut mahdolliset huomionne arviomuistiosta?

On tärkeää, että päätöksenteon tueksi tuotetaan kattavaa, luotettavaa ja riippumatonta dataa. Valtiokonttorin arviomuistiossa puhutaan sähköisten tositteiden tuomista miljardiluokan säästöistä, mutta yksityiskohtaisemmassa tarkastelussa on selkeästi havaittavissa, kuinka muistion vaikutustenarviot koostuvat neutraaleiden laskelmien sijasta markkinointiin rinnastuvista epärealistista arvioista. Esimerkiksi rakenteisen ekuitin osalta laskelmat on laadittu sillä oletuksella, että yrityksissä on yksinomaan paperikuitteja käytössä, vaikka tämä ei ole ollut kaupoissa todellisuutta vuosikausiin.

Kaupan liitto pitää tärkeänä, että viranomaiset ottaisivat huomioon suomalaisten yritysten heikon taloustilanteen ja laatisivat jatkossa realistia sekä neutraaleja laskelmia edistämiensä ratkaisujen hyödyistä ja haitoista.

Kunnioittavasti

KAUPAN LIITTO