Kaupan liitto: Sähköisten tositteiden käyttöönotto etenee parhaiten markkinaehtoisesti
Valtiokonttori on pyytänyt sidosryhmiltä lausuntoja arviomuistioon, jossa tarkastellaan sähköisten liiketoimintatositteiden lainsäädännöllistä edistämistä osana siirtymää kohti reaaliaikataloutta. Kaupan liiton näkemyksen mukaan sähköisten tositteiden käyttöönottoa tulee edistää kaikilla osa-alueilla ensisijaisesti markkinaehtoisesti ilman uusia velvoittavia sääntelyratkaisuja.
Valtiokonttorin arviomuistio koskee muun muassa sähköisiä liiketoimintatositteita, EU-standardin mukaisia verkkolaskuja, Peppol-hankintasanomia sekä e-kuitteja. Kaupan liitto esittää näkemyksensä aiemmin julkaisemassaan lausunnossa.
Verkkolaskutus on esimerkki digitaalisesta kehityksestä, joka on edennyt tehokkaasti ilman lainsäädännöllistä pakkoa. Vuonna 2024 suomalaisten organisaatioiden välinen verkkolaskutusaste oli jo noin 92 prosenttia. Korkea käyttöaste on saavutettu yritysten tunnistettua verkkolaskutuksen selkeät liiketaloudelliset hyödyt.
EU-tasolla eurooppalaisen EN16931-standardin mukaisten verkkolaskujen käyttö laajenee, kun VAT in the digital age -direktiivi tekee siitä pakollista EU:n sisäisessä rajat ylittävässä kaupassa vuonna 2030. Kaupan liiton mukaan tällä hetkellä ei kuitenkaan ole tarvetta velvoittaa lainsäädännöllä pelkästään kotimaan markkinoilla toimivia yrityksiä ottamaan EU-standardia käyttöön.
”Verkkolaskutus osoittaa konkreettisesti, että markkinaehtoinen kehitys toimii: yritykset ottavat digitaalisia ratkaisuja käyttöön silloin, kun ne tuovat todellista liiketoimintahyötyä,” sanoo Kaupan liiton johtava asiantuntija Toni Jääskeläinen.
Sama periaate pätee Peppol-hankintasanomiin. Kaupan ala on tunnistanut hankintasanomien hyödyt, ja niiden käyttöönotto etenee parhaiten yritysten välisen yhteistyön ja dialogin kautta. Pakottava sääntely edellyttäisi mittavia järjestelmäinvestointeja, jotka voivat erityisesti pienemmillä toimijoilla syödä saavutettavat hyödyt pitkäksi aikaa.
E-kuitit puolestaan liittyvät pääosin kuluttajakauppaan. Sähköisten kuittien markkinat kehittyvät jo nyt vapaaehtoisuuden pohjalta: useat erikoiskauppaketjut, liikennöitsijät ja polttoaineyhtiöt ovat ottaneet e-kuitit käyttöön omista liiketaloudellisista lähtökohdistaan, ja lisäksi monet kaupat tarjoavat kuluttajille erilaisia sähköisiä kuittiratkaisuja.
Kaupan liitto nostaa esiin myös tietosuojaan ja kilpailuun liittyvät riskit. Kuitti sisältää yksityiskohtaista tietoa kuluttajan ostokäyttäytymisestä, ja velvoittava e-kuitti-infrastruktuuri siirtäisi tämän datan ulkopuolisen kuittioperaattorin haltuun. Tämä herättää huolia muun muassa GDPR:n toteutumisesta.
Tilanne on ongelmallinen myös kilpailun näkökulmasta: arviomuistiossa tarkoitetun kaltaisia e-kuitteja välittää Suomessa tällä hetkellä vain yksi toimija. Velvoittava sääntely loisi tällöin käytännössä monopolitilanteen kuittien välittämiseen ja hinnoitteluun.
Lisäksi nopeasti kehittyvä tekoäly tarjoaa vaihtoehtoisen tavan saavuttaa sähköisten kuittien hyödyt. Tekoälyratkaisut pystyvät jo nyt poimimaan tarvittavat tiedot kuvista ja PDF-tiedostoista, mikä voi tehdä raskaista investoinneista tiettyihin e-kuittiformaatteihin tarpeettomia. Velvoittava sääntely saattaisi pahimmillaan ohjata yritykset investoimaan teknologiaan, joka vanhenee nopeasti.
“Valtionhallinnon roolin tulisi painottua yhteisten pelisääntöjen ja standardien kehittämiseen yhdessä elinkeinoelämän kanssa, ei teknologiaratkaisujen pakottamiseen tilanteessa, jossa markkinat ja teknologia kehittyvät nopeasti,” Jääskeläinen toteaa.