Kotitalousvähennyksestä nopea piristysruiske rakentamiselle ja rautakaupalle
Kevään kehysriihi on hallituksen viimeinen mahdollisuus tehdä päätöksiä, jotka vahvistavat kuluttajien luottamusta ja elvyttävät taloutta. Vaikka poliittisten linjausten muuttaminen on usein vaikeaa, kotitalousvähennyksen leikkauksen perumiselle on nyt vahvat perusteet.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä remonttitöissä laskettiin vuoden 2024 alusta 2 250 eurosta 1 600 euroon säästösyistä. Leikkaus on kuitenkin osunut ajankohtaan, jolloin rakentaminen on jo valmiiksi syvässä suhdannekuopassa. Rakennusalan merkitys Suomen kansantaloudelle on suuri: sen osuus bruttokansantuotteesta on korkeampi kuin monissa muissa Euroopan maissa. Siksi alan taantuma heijastuu laajasti työllisyyteen ja talouskasvuun.
Kuluttajien luottamus on historiallisen matalalla, eikä rahaa uskalleta käyttää. Samalla lainansaanti on vaikeutunut erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella. Epävarmuus näkyy myös taloyhtiöissä, joissa remontteja siirretään. Tämä kasvattaa korjausvelkaa: mitä pidemmälle remontteja lykätään, sitä kalliimmiksi ne muuttuvat ja sitä vaikeampi niihin on saada rahoitusta.
”Kotitalousvähennyksen palauttaminen vuoden 2024 tasoon vaikuttaisi myönteisesti koko rakentamisen arvoketjuun.”
Kotitalousvähennyksen leikkaus on heikentänyt kannustimia teettää remontteja ammattilaisilla. Moni kotitalous on siirtänyt esimerkiksi pintaremontteja, keittiöpäivityksiä ja muita ei-välttämättömiä hankkeita. Tämä näkyy suoraan rautakaupan myynnissä. Kun uudistuotanto on pysähdyksissä ja asuntokauppa hiljentynyt, luonnollisia hetkiä remontoinnille syntyy entistä vähemmän. Kotitalousvähennyksen palauttaminen vuoden 2024 tasoon vaikuttaisi myönteisesti koko rakentamisen arvoketjuun.
Kotitalousvähennyksen kasvattaminen yhdessä lainansaannin helpottamisen kanssa voisi nopeasti vauhdittaa kotitalouksien korjaus- ja rakentamishankkeita. Se tukisi työllisyyttä ja kasvattaisi verotuloja. Tilanteessa, jossa uudistuotanto laahaa, korjausrakentamisen tukeminen esimerkiksi kotitalousvähennystä kasvattamalla on tehokas ja nopeasti vaikuttava keino saada investoinnit liikkeelle. Myös kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset lisäävät tarvetta remontoinneille.
”Ruotsin kokemus osoittaa, että kotitalousvähennyksen taso vaikuttaa remonttien määrään.”
Rautakauppa-ala on tottunut suhdannevaihteluihin, mutta kotitalousvähennyksen leikkaus on osunut poikkeuksellisen huonoon aikaan. Rakkaassa naapurimaassamme Ruotsissa kotitalousvähennystä nostettiin määräajaksi vastauksena rakennusalan vaikeuksiin: hyvitysosuus nostettiin 30 prosentista 50 prosenttiin touko–joulukuuksi 2025. Tämä lisäsi remonttihalukkuutta selvästi – remontoinnin määrä kasvoi 18 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Ruotsin kokemus osoittaa, että kotitalousvähennyksen taso vaikuttaa remonttien määrään. Suomessa vaikutus olisi todennäköisesti samansuuntainen.
Kotitalousvähennyksen palauttaminen ei olisi vain veropoliittinen korjausliike. Se olisi nopea ja tehokas keino vauhdittaa rakentamista, tukea työllisyyttä ja vahvistaa koko rakentamisen arvoketjua.
Kirjoittaja Riikka Vaaja on Rauta- ja sisustuskauppayhdistys RASI ry:n toimitusjohtaja. Hän rakentaa vaikuttavuutta yhteistyöllä ja uskoo, että parhaat kuviot syntyvät hyvässä yhteistyössä – niin jäällä kuin rakentamisen kentällä, ripauksella muodostelmaluistelusta tuttua energisyyttä.