Ilman tuontia ei ole vientiä, kauppapolitiikalla on merkitystä
Suomen vienti nojaa monessa kohtaa tuontiin, jota ei arjessa huomaa: raaka-aineisiin, komponentteihin ja koneisiin. Siksi kauppapolitiikka vaikuttaa suoraan toimitusketjuihin, kustannuksiin ja siihen, pysyvätkö pelisäännöt reiluina, myös verkkokaupassa.
Kaupan alan yritykset ovat Suomessa merkittäviä maahantuojia. Päivittäis- ja erikoistavarakauppa tuo kuluttajatuotteita, tekninen kauppa teollisuuden ja rakentamisen tarvitsemia raaka-aineita, koneita ja laitteita, ja autokauppa ajoneuvoja sekä varaosia.
EU:n ja Suomen kauppapoliittisilla valinnoilla vaikutetaan suoraan yritysten kilpailukykyyn sekä kuluttajansuojaan ja vastuullisuuteen. Kaupan näkökulmasta tärkeintä on, että tavara liikkuu sujuvasti molempiin suuntiin ja että pelisäännöt ovat kaikille samat.
Yhdysvaltojen nykyiseen tuontitullipolitiikkaan liittyy oikeudellista ja poliittista epävarmuutta, eikä kehityssuunta ole täysin selvä. Euroopassa käynnissä oleva Venäjän yksipuolisesti aloittama hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttaa kansainväliseen kauppaan pakotteiden sekä logistiikkaan kohdistuvien rajoitusten kautta.
”Epävarmuuden keskellä EU pyrkii vahvistamaan ennakoitavuutta ja markkinoillepääsyä ennen kaikkea kauppasopimuksilla ja yhteistyöllä.”
Viimeisimpänä Lähi-idän kiristynyt turvallisuustilanne heijastuu kansainväliseen kauppaan öljyn hinnan nousuna ja logistiikan reittimuutoksina.
Epävarmuuden keskellä EU pyrkii vahvistamaan ennakoitavuutta ja markkinoillepääsyä ennen kaikkea kauppasopimuksilla ja yhteistyöllä.
Pitkään neuvoteltu Mercosur-sopimus on valmis, mutta odottaa vielä EU:n parlamentin hyväksyntää. Sopimus avaa Brasilian, Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn markkinat EU:n jäsenmaille.
EU ja Australia puolestaan saavuttivat maaliskuun lopussa poliittisen sovun kauppasopimuksesta. Sopimus poistaa tullit yli 99-prosenttisesti EU:n viennistä, vähentää EU-yritysten tullauskuluja noin miljardilla eurolla vuodessa ja vahvistaa Euroopan pääsyä kriittisiin mineraaleihin.
EU:n ja Intian vapaakauppasopimuksen neuvottelutulos taas valmistui 27.1.2026, ja sopimus on tarkoitus allekirjoittaa loppuvuonna 2026. Tavoitteena on voimaantulo vuonna 2027.
Myös neuvottelut vapaakauppasopimuksista esimerkiksi Indonesian, Meksikon ja Filippiinien kanssa etenevät. Uudet vapaakauppasopimukset avaavat eurooppalaisille ja suomalaisille yrityksille uusia markkinoita sekä mahdollisuuksia laajentaa ja monipuolistaa toimitusketjuja.
”Kaupan näkökulmasta tärkeintä on, että tavara liikkuu sujuvasti molempiin suuntiin ja että pelisäännöt ovat kaikille samat.”
Kolmansien maiden markkinapaikat ja alustat kilpailevat samoilla markkinoilla EU-alueen yritysten kanssa, mutta sisämarkkinasääntely ei aina sovellu B2C-tuontiin tai sitä ei pystytä valvomaan käytännössä kaikissa tilanteissa. Tällöin syntyy epäreilu kilpailuetu, josta kärsivät eurooppalaiset yritykset. Verkkokaupassa tämä on näkynyt esimerkiksi siinä, että kuluttaja on voinut tilata EU:n alueelle tullitta lähetyksiä 150 euron arvoon saakka. Tämä epäkohta poistuu heinäkuun alusta alkaen.
Halpatuontia välittävissä verkkokaupoissa tehtävissä ostopäätöksissä vastuullisuus ja tuoteturvallisuus jäävät valitettavan usein hinnan varjoon.
Toimiva vientiteollisuus tarvitsee tuekseen tuontia. Suomalaiset teollisuusyritykset eivät tuo itse läheskään kaikkia tarvitsemiaan raaka-aineita, varaosia tai koneita. Teknisen kaupan yritykset tuovat maahan raaka-aineiden ja tuotteiden lisäksi kansainvälistä osaamista ja kumppaniverkostoja.
Erilaiset tullit ja suojamekanismit näkyvät kustannuksina, jotka heikentävät suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Siksi suojatullit ja muut keinot (kuten polkumyyntitullit ja CBAM) on pidettävä selkeästi erillään ja mitoitettava oikein, jotta ne eivät vääristä tuontimarkkinoita. Ylimitoitettuina ne voivat myös vauhdittaa tuotannon siirtymistä Euroopan ulkopuolelle lähemmäs markkinoita.
”Yrityksille tärkeintä on ennakoitavuus, jotta toimitusketjut ja investoinnit voidaan suunnitella pitkäjänteisesti.”
Yrityksille tärkeintä on ennakoitavuus – se, että pelisäännöt ovat selkeät ja pysyvät, jotta toimitusketjut ja investoinnit voidaan suunnitella pitkäjänteisesti. EU:n, Yhdysvaltojen ja Kiinan rooli maailmanmarkkinoilla on ratkaiseva. Niiden välinen epävarmuus heijastuu nopeasti koko globaaliin kauppaan.
EU:n kauppapolitiikan keskeisin tavoite on edelleen avata markkinoita ja purkaa kaupan esteitä. Avoin kauppa tukee EU:n kasvua, lisää eurooppalaisten tuotteiden ja palveluiden saatavuutta maailmalla ja tarjoaa kuluttajille laajemmat valikoimat kilpailukykyiseen hintaan vastuullisuudesta tai tuoteturvallisuudesta tinkimättä.
Kauppapolitiikka näkyy käytännössä toimitusketjujen sujuvuutena, kustannuksina ja valikoimina – sekä siinä, miten vastuullisuus ja tuoteturvallisuus toteutuvat myös rajat ylittävässä verkkokaupassa. Uudet kauppasopimukset avaavat markkinoita, mutta yhtä tärkeää on varmistaa tasapuolinen kilpailu ja johdonmukainen sääntely, joka ei nosta kustannuksia turhaan eikä vääristä tuontia. Kun tuonti toimii, myös suomalaisilla yrityksillä on paremmat edellytykset viedä, kasvaa ja investoida.
Lauri Leskinen työskentelee Kaupan liitossa johtavana asiantuntijana vastuullaan mm. kauppapolitiikka.