Kirjan ja ruusun päivänä: miltä kirja-alalla ja kirjakaupoissa näyttää nyt?
Kirjan ja ruusun päivänä juhlistetaan lukemista, kirjallisuutta ja sivistystä. Päivän kunniaksi kysyimme Kirjakauppaliiton toimitusjohtajalta Laura Karlssonilta, miltä kirja-alalla – ja varsinkin kirjakaupoissa – näyttää juuri nyt.
Laura Karlsson, miten kuvailisit kirja-alan ja erityisesti kirjakauppojen tilannetta juuri nyt?
Alkuvuonna liikevaihdon kehitys kirjakaupoissa on ollut positiivista. Erityisesti ilahduttaa pitkään laskussa olleen tietokirjallisuuden myynnin myönteinen kehitys. Yleisenä huolenaiheena kirjakaupoille on lukutaidon nopea heikkeneminen. Tämä ei ole ainoastaan kirjakauppojen ongelma, vaan koskee koko yhteiskuntaa, osaavaa työvoimaa ja myös demokratiaa, mikäli kehitys jatkuu samansuuntaisena.
Olet kirjoittanut alkuvuoden ”hyvästä pöhinästä” kirja-alalla ja uusista kivijalkamyymälöistä. Mitä tämä kertoo kirjakaupan elinvoimasta?
Viime vuodet ovat olleet haasteellisia kirjakaupoille, ensin koronavuodet, sitten laajennettuun oppivelvollisuuteen ja oppimateriaalien hankintakanavien muutoksiin liittyvät haasteet. Näyttäisi siltä, että näistä haasteista on nyt selvitty, ja kirjakauppasektorilla haetaan uusia liikepaikkoja ja uusia toimintamalleja. Alkuvuonna Suomalainen kirjakauppa avasi uuden myymälän Helsingin Rautatieasemalla, Rosebud ilmoitti uuden, suuren myymälän avaamisesta Helsingissä ja Adlibriksen ostama Akateeminen suunnittelee uusien myymälöiden avaamista. Tämä on tietysti ehdottoman positiivista.

Miten kirja-alalla kivijalkakirjakaupan ja verkkokaupan roolit elävät tällä hetkellä?
Erityyppiset asiakkaat löytävät kirjakauppatuotteensa eri kanavista. Henkilökohtainen palvelu on toisinaan tarpeen, ja sitähän kirjakaupoista saa hyvin ammattitaitoiselta henkilökunnalta, toisinaan täsmäostos verkosta nopeasti on asiakkaalle sopiva vaihtoehto. Tapahtumat vetävät ihmisiä paikalle vaihdellen, mutta viime aikoina on nähty pitkiäkin jonoja kauppakeskuksissa kirjakauppoihin, kun haluttuja uutuuksia on julkistettu.
Suomalaisten heikkenevällä lukutaidolla on myös yhteiskunnallista merkitystä. Mikä on tärkein viestisi päättäjille ja koko yhteiskunnalle?
Lukutaidon rapautuminen kiihtyy vauhdilla, ja se on erittäin hälyttävää. Pitkään puhuttu lasten ja nuorten heikkenevä lukutaito näkyy nyt jo työelämään siirtyvissä ikäluokissa – ja ilman vahvaa lukutaitoa emme saa osaavaa työvoimaa, innovaatioita tai kasvua (lukutaidolla on tutkitut yhteydet myös matemaattiseen osaamiseen). PISA määrittelee opintojen ja työelämän edellyttävän tyydyttävää lukutaitoa, mutta vuoden 2022 PISA:ssa sen saavutti Suomessa vain 56 % peruskoulun päättävistä. Päättäjien on herättävä: kaikki keinot lukutaidon ja lukemisen vahvistamiseksi on otettava käyttöön – kyse on lukutaidon pelastamisesta.
Tanska on päättänyt poistaa kirjaveron 2026 aikana. Mitä Suomen pitäisi oppia tästä, ja voiko veroratkaisuilla olla vaikutusta?
Tanska on ollut lukemista Euroopassa kovimmin verottava maa, ja nollaverokannalla se haluaa puuttua heikkenevään lukutaitoon. Ratkaisun myötä Suomi nousee lukemista eniten verottavaksi maaksi Euroopassa – kyseenalainen kunnia. EU on jo linjannut, että kirjoille voidaan asettaa myös nollaverokanta, koska kirjat eivät ole pelkkä kulutushyödyke vaan lukutaitoa vahvistavaa yhteiskunnalle kriittistä infrastruktuuria. Veroratkaisut ovat siksi sekä käytännössä että viestinä lukemisen tärkeydestä ehdottoman merkittäviä.

Kirjakauppaliitto on julkaissut kirja-alan trenditutkan. Kerro tarkemmin?
Aloitimme ennakointityön viime vuonna ja kokoamme trenditutkaan kirja-alaan vaikuttavia keskeisiä ilmiöitä. Näin jäsenyritykset voivat seurata muutoksia systemaattisesti, ennakoida mahdollisia kehityspolkuja ja tukea strategiatyötään. Trenditutka tukee myös liiton edunvalvontaa tarjoamalla pohjaa datapohjaiselle skenaariotyöskentelylle.
Tällä hetkellä vahvasti pinnalla ovat BookTok ja sosiaalinen lukeminen sekä niihin liittyvä lukijan uusi identiteetti. Lisäksi näkyvät AI-agentit, hyperpersonalisointi ja tekoälyn hyödyntäminen. Alustayhtiöiden mahdollinen astuminen kustantamisen ja jakelun rooliin herättää myös kysymyksiä.
Mitä toivot ihmisten tekevän tai muistavan Kirjan ja ruusun päivänä?
Kirjatapahtumat ja teemapäivät tekevät lukemista ja kirjallisuutta näkyväksi, mikä on aina hyvä asia! Onneksemme meillä on myös paljon innostuneita lukijoita ja tarjolla laaja valikoima loistavaa kirjallisuutta, josta aivan varmasti löytyy jokaiselle jotakin. Kaiken lukemiseen ja lukutaitoon kohdistuvan huolen ohella toivon viestin lukemisen tuomista hyvistä vaikutuksista, kuten stressin laskemisesta, uuden oppimisesta, empatian kehittymisestä, ja ihan vaan hyvästä kirjallisuudesta nauttimisesta löytävän ihmiset myös Kirjan ja ruusun päivänä. Kirjakaupassa kannattaa aina käydä!
Kuvat: 123rf, Lauran kuva: Kirjakauppaliitto