Kaupan liiton lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä annetun lain muuttamisesta

HE 258/2026 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä annetun lain muuttamisesta

Kaupan liitto kiittää mahdollisuudesta lausua aiheesta. Liitto edustaa Suomen elinkeinoelämän suurinta toimialaa: kaupan alaa. Päivittäis- erikois- auto- ja teknisessä kaupassa työskentelee lähes 280,000 ihmistä. Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala myös bruttokansantuotteella mitattuna. Se muodostaa noin 10 prosenttia Suomen BKT:stä.

Kaupan ala on sitoutunut kansallisiin ja kansainvälisiin energiansäästö- ja vähähiilisyystavoitteisiin. Alan toimijat ovat asettaneet – ja suurelta osin saavuttaneetkin – varsin kunnianhimoisia energiatehokkuus- ja vähähiilisyystavoitteita.

Sähköistyvä liikenne ja kaupan ala

Suomeen on syntynyt varsin kattava ja jatkuvasti tarpeen mukaan laajeneva henkilöautojen latauspisteverkosto pääosin kaupan alan toimijoiden rakentamana ja ilman pakottavaa lainsäädäntöä. Kaupan alan yritysten toimipisteiden yhteydessä on yli satatuhatta asiakaspysäköintipaikkaa. Monet päivittäistavarakaupan suuret toimijat ovat jo rakentaneet tuhansia suuritehoisia latauspisteitä ja rakentavat tarvetta vastaamaan jatkuvasti lisää.

Kaupan liiton mielestä on tärkeää, että liikenteen sähköistymistä tuetaan selkeällä lainsäädännöllä, joka mahdollistaa teknis- taloudellisen ja tarvetta vastaavan latauspisteverkoston laajentumisen.

Tutkimusten mukaan ylivoimaisesti suurin osa sähköautojen lataamisesta tapahtuu kotilatauspisteissä tai työpaikalla 11/22 kW:n latureissa tai tien päällä ns. huoltoasemalatauksina yli 100 kW:n korkeajännitelatureissa. Esimerkiksi Carunan kyselyn (2024) mukaan noin puolet sähköautoilijoista lataa autoa kotona tai taloyhtiössä päivittäin ja noin kolmasosa viikoittain. Julkisten latausasemien määrä ei nouse suureksi haasteeksi vastaajien keskuudessa. Sähköautojen tekninen kehitys ja pidentyvät toimintamatkat mahdollistavat kotilatauksen hyödyntämisen entistä paremmin.

Ostoksilla käydessä keskimääräinen latausaika on tyypillisesti 30 – 60 minuuttia, jolloin pienitehoisesta, esimerkiksi lakiluonnoksessa mainitusta 3,7 kW:n latauspisteestä ei ole sähköautoilijalle hyötyä. Siksi tien varsilla olevat ns. huoltoasemalatauspisteet onkin varustettu suuritehoisilla, jopa 400 kW:n latauslaitteilla.

Kaupan liitto kiittää lain valmistelussa laadittua, varsin kattavaa vaikutuksen arviointia. On kuitenkin syytä suhtautua varauksella lakiesityksen perusteluissa, luvussa 4.2.1.1 esitettyihin arvioihin lain taloudellisista vaikutuksista. Yhden sähköautoilijalle käyttökelpoisen, yli 100 kW laturin kokonaiskustannus ilman sähköliittymän kustannuksia on asennettuna 60 – 90k€. Usein latauspisteitä rakennettaessa syntyy lisäksi myös tarve suurentaa olemassa olevaa sähköliittymää tai hankkia kokonaan uusi.

Kommentit lakiesityksestä

Kokonaisuudessaan HE 258/2026 on kaupan alan näkemyksen mukaan varsin onnistunut, direktiivin mahdollistamia kansallisia joustoja on käytetty hyvin. Joitain tarkennuksia on kuitenkin syytä kirjata. Kuvaamme jäljempänä yksityiskohtaisemmin tarkennusehdotuksia.

Voimaantulo

Kaupan liitto kiittää lain voimaantulon siirtymäaikoihin sekä olemassa oleviin rakennuksiin jo tehtyjen latauspisteiden asennusten suomia tarkennuksia. Siirtymäaika lain 5 §:än liittyen voisi toki olla pidempikin.

• 3 Määritelmät

1) latauspisteellä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta ja direktiivin 2014/94/EU kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1804 2 artiklan 48 kohdassa tarkoitettua latauspistettä;

• Kaupan liitto pitää hyvänä, että kansallisessa lainsäädännössä ei säädetä siitä, onko kyseessä oltava normaalitehoinen tai suuritehoinen latauspiste tai säädetäänkö latauspisteelle tehovaatimusta. Nämä päätökset on hyvä jättää rakennuksen omistajalle.

3) esikaapeloinnilla kaikkia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen latauspisteiden asentamiseksi, mukaan lukien datansiirto, kaapelit, kaapelireitit ja tarvittaessa sähkömittarit.

• Kaupan liitto esittää huolensa kaapelointia koskevaan vaatimukseen liittyen. Teknologian kehittyessä on lain voimaantullessa vaikea arvioida esikaapeloinnin teknisiä vaatimuksia esimerkiksi kymmenen vuoden päästä. Vaarana on, että nyt lain vaatimuksesta asennettava kaapelointi ei ole teknisesti käyttökelpoista tulevaisuudessa. Kaapeloinnin sijaan voitaisiin asentaa putkitus vetonaruineen niille pysäköintipaikoille, joille ei rakenneta latauspistettä.
• Kaupan liitto pyytää tarkentamaan määritelmää siten, että selkeästi todetaan esikaapeloinnin tarkoittavan sellaista kaapelointia, joka tarvitaan latauspisteiden ja/tai erilaisten seuranta-, lähetys-, siirto- tai mittauslaitteiden mahdolliseksi asentamiseksi myöhemmin ja että se voidaan toteuttaa myös putkituksella ja vetonarulla.

9) fyysisesti rakennuksen yhteydessä sijaitsevalla pysäköintialueella autojen pysäköintialuetta, joka on tarkoitettu rakennuksen asukkaiden, vierailijoiden tai työntekijöiden käyttöön ja joka sijaitsee kiinteistöalueella tai rakennuksen välittömässä läheisyydessä;

• Kaupan liitto esittää, että määritelmän viimeinen osa ”tai rakennuksen välittömässä läheisyydessä” jätetään pois. On olemassa tilanteita, joissa kaupparakennuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsee esimerkiksi kauppakeskittymän tai jonkin muun tahon omistamia, yhteisiä pysäköintialueita, joiden hallinta ei kuitenkaan ole itse kaupparakennuksen omistajan hallussa.

2 luku Sähköajoneuvojen latauspisteitä, latauspistevalmiuksia ja polkupyörien pysäköintipaikkoja koskevat vaatimukset rakennuksissa

5 §Olemassa oleva muu rakennus kuin asuinrakennus

Rakennuksen omistajan on huolehdittava siitä, että sellaisessa muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa, jossa on enemmän kuin 20 rakennuksen sisäpuolella sijaitsevaa pysäköintipaikkaa, on:

1) vähintään yksi latauspiste jokaista kymmentä pysäköintipaikkaa kohden tai putkitus vähintään 50 prosentin osuudelle pysäköintipaikoista;

• Kaupan liitto pitää hyvänä lakiesityksen soveltamisalan tarkennusta siten, että laissa tuodaan selkeämmin esille se, että direktiivin artiklan 14 kohtaa 2 sovelletaan vain rakennuksen sisäpuolella oleviin pysäköintipaikkoihin.

Lakiesityksen mukaan latauspiste olisi asennettava jokaista kymmentä pysäköintipaikkaa kohden. Toinen vaihtoehto latauspisteille olisi putkitus 50 prosentin osuudelle pysäköintipaikoista. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaan jäsenvaltiot voivat päättää, asettavatko ne vaatimukseksi joko yhden latauspisteen kymmentä pysäköintipaikkaa kohden vai putkituksen vähintään 50 prosentin osuudelle autopysäköintipaikoista. Myös näiden yhdistelmä on mahdollinen.

• Kaupan liitto esittää, että kansallisessa lainsäädännössä olisi hyvä selkeästi mainita myös tämä yhdistelmän mahdollisuus.

2) polkupyörien pysäköintipaikkoja vähintään 15 prosentin osuudelle rakennuksen keskimääräisestä tuntikohtaisesta käyttökapasiteetista tai 10 prosentin osuudelle sen kokonaiskäyttökapasiteetista, ottaen huomioon tila, jota tarvitaan myös tavanomaisia polkupyöriä suuremmille polkupyörille.

• Kaupan liitto huomauttaa, että kaikissa kaupan alan toimipisteissä ei käydä asioimassa polkupyörällä. Esimerkiksi rautakaupassa tai hypermarketissa asioidaan yleensä moottoriajoneuvolla.
• Kaupan liitto pitää ylimitoitettuna asetettua polkupyörien pysäköintipaikkojen rakentamisvaatimusta. Monissa hypermarketeissa käy vuosittain jopa kuusi miljoonaa asiakasta. Rakennuksen keskimääräinen tuntikohtainen käyttökapasiteetti voi olla siis jopa yli 900 asiakasta tunnissa. Polkupyörien pysäköintipaikkoja olisi siten rakennettava asiakkaita varten yli sata, vaikka tämänkaltaisissa rakennuksissa ei tyypillisesti asioida polkupyörällä.

5 b §Uusi muu rakennus kuin asuinrakennus ja

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että uudessa muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa, jossa on enemmän kuin viisi rakennuksen sisäpuolella ja fyysisesti rakennuksen yhteydessä sijaitsevalla pysäköintialueella sijaitsevaa pysäköintipaikkaa, on:

1) vähintään yksi latauspiste jokaista viittä pysäköintipaikkaa kohden;

2) esikaapelointi vähintään 50 prosentin osuudelle pysäköintipaikoista sekä putkitus jäljellä oleviin pysäköintipaikkoihin;

• Kaupan liitto esittää huolensa kaapelointia koskevaan vaatimukseen liittyen. Teknologian kehittyessä on lain voimaantullessa vaikea arvioida esikaapeloinnin teknisiä vaatimuksia esimerkiksi kymmenen vuoden päästä. Vaarana on, että nyt lain vaatimuksesta asennettava kaapelointi ei ole teknisesti käyttökelpoista tulevaisuudessa. Kaapeloinnin sijaan voitaisiin asentaa putkitus vetonaruineen niille pysäköintipaikoille, joille ei rakenneta latauspistettä.
• Kaupan liitto huomauttaa, että vaatimus latauspisteiden rakentamisesta on varsin kunnianhimoinen. Vaarana on, että uusille suurille pysäköintialueille rakennetaan kustannussyistä teholtaan vaatimattomia ja siten käyttämättömiksi jääviä latauspisteitä vain lain kirjaimen noudattamiseksi. Näin on vaarana syntyä hukkainvestointeja. Tämä koskee erityisesti marketkaupan asiakkaita, joiden asiointiajat ovat lyhyitä, joten asiakasta palvelee parhaiten suuritehoinen lataus eikä suuri määrä hitaita latauspisteitä.

5 c §Laajamittaisesti korjattava muu rakennus kuin asuinrakennus

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että laajamittaisesti korjattavassa muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa, jossa on enemmän kuin viisi rakennuksen sisäpuolella tai fyysisesti rakennuksen yhteydessä sijaitsevalla pysäköintialueella sijaitsevaa pysäköintipaikkaa ja jonka laajamittainen korjaus kattaa pysäköintialueen tai pysäköintialueen sähköinfrastruktuurin, on:

1) vähintään yksi latauspiste jokaista viittä pysäköintipaikkaa kohden;

2) esikaapelointi vähintään 50 prosentin osuudelle pysäköintipaikoista sekä putkitus jäljellä oleviin pysäköintipaikkoihin;

• Kaupan liitto esittää huolensa kaapelointia koskevaan vaatimukseen liittyen. Teknologian kehittyessä on lain voimaantullessa vaikea arvioida esikaapeloinnin teknisiä vaatimuksia esimerkiksi kymmenen vuoden päästä. Vaarana on, että nyt lain vaatimuksesta asennettava kaapelointi ei ole teknisesti käyttökelpoista tulevaisuudessa. Kaapeloinnin sijaan voitaisiin asentaa putkitus vetonaruineen niille pysäköintipaikoille, joille ei rakenneta latauspistettä.
• Kaupan liitto huomauttaa, että vaatimus latauspisteiden rakentamisesta on varsin kunnianhimoinen. Vaarana on, että uusille suurille pysäköintialueille rakennetaan kustannussyistä teholtaan vaatimattomia ja siten käyttämättömiksi jääviä latauspisteitä vain lain kirjaimen noudattamiseksi. Näin on vaarana syntyä hukkainvestointeja. Tämä koskee erityisesti marketkaupan asiakkaita, joiden asiointiajat ovat lyhyitä, joten asiakasta palvelee parhaiten suuritehoinen lataus eikä suuri määrä hitaita latauspisteitä.

Kokonaistehon malli

Lakiesityksen perustelujen mukaan Saksassa ja Ranskassa suunnitelmassa on ollut tehoon perustuva malli direktiivin toimeenpanossa: rakennuksen omistajalla olisi mahdollisuus korvata direktiivin määräämä hitaiden latauspisteiden määrä pienemmällä määrällä isompitehoisia latauspisteitä kokonaislataustehon säilyessä.

• Suuren hypermarketin pysäköintialueella voi nykyisin olla jopa yli kuusisataa pysäköintipaikkaa. Ei ole teknistaloudellisesti järkevää rakentaa yli 120 pienitehoista latauspistettä vain lain kirjainta noudattaakseen, vaan tällaisissa tapauksissa olisi käyttäjien kannalta parempi vaihtoehto rakentaa vähemmän mutta tehokkaampia latauspisteitä.
• Kaupan liitto esittää, että valiokunta kirjaisi mietintöönsä, että lainsäädännön osalta seurataan tehoon perustuvan toteutustavan etenemistä muissa jäsenmaissa ja tarvittaessa ryhdytään toimiin tehomallia koskevan vaihtoehdon sisällyttämiseksi latauspiste- ja automaatiolakiin lain säännösten soveltamisalaa laajentamatta.

Sähköistyvä yhteiskunta

Yhteiskunnan sähköistyessä julkisessa keskustelussa on esitetty huoli sähkön riittävyydestä. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta tähän pyritään vastaamaan. Esityksen tavoitteena on turvata sähköverkon kapasiteetin tarkoituksenmukainen ja tehokas hyödyntäminen kilpailevien tarpeiden kesken tilanteessa, jossa sähköverkon kapasiteetista on niukkuutta. Sähkömarkkinalakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset etusijamenettelystä, jota verkonhaltijan olisi sovellettava käsitellessään sähkönkäyttökohteiden ja sähkövarastojen liittymistä koskevia tarjouspyyntöjä. Etusijamenettelyä sovellettaisiin uuden liittymän lisäksi olemassa olevan liittymän suurentamiseen.

• Kaupan liitto pitää hyvänä, että laaditaan selkeä kriteeristö verkkoon liittymisestä mutta huomauttaa, että etusijaryhmiä koskevat myös olemassa olevia liittymiä ja niiden suurentamistarpeet esimerkiksi Rakennusten Energiatehokkuuslainsäädännön (EPBD ja sähköautojen latauspaikkavaatimukset) saattavat vaikuttaa lakiesityksessä mainittuihin etusijaryhmiin, vaikka tämä ei tätä lakiluonnosta laadittaessa ole ehkä ollut tarkoitus.
• Kaupan liitto huomauttaa, että sähkömarkkinalain luonnoksessa etusijaryhmästä yksi joudutaan etusijaryhmään kaksi varsin pienellä määrällä asennettavia sähköauton pikalatauspisteitä.
• Kaupan liitto on huolissaan siitä, että ilman sähkönkäytön kasvuun vastaavaa tuotantokapasiteetin ja/tai säätövoiman lisäämistä esimerkiksi päiväsaikaan rakennuksissa tapahtuva sähköautojen lataus voi sähköverkon niukkuustilanteessa johtaa jopa tilanteeseen, jossa sähköä ei investoituihin latauspisteisiin riitä.