Kaupan liitto hallitusohjelmasta: Työmarkkinoilla tarvitaan rakenteellisia uudistuksia työllisyysastetavoitteen saavuttamiseksi
Kaupan liitto on tyytyväinen moniin hallitusohjelman työllisyyttä koskeviin kirjauksiin, mutta se peräänkuuluttaa lisää konkretiaa. Se on myös valmis tukemaan hallitusta konkreettisilla ehdotuksilla toimista, jotta Suomessa saavutetaan 75 prosentin työllisyysaste. Työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala kommentoi hallitusohjelmakirjauksia.
Kauppa työllistää Suomessa noin 300 000 henkilöä, mikä tekee alasta elinkeinoelämän suurimman työllistäjän. Kaupan ala on myös murroksessa ja mukana kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Työn pirstaloituminen jatkuu: tämän takia sosiaaliturvan ja osa-aikatyön sekä muiden joustavien työmuotojen yhteensovittaminen on työn kannustavuuden ja työllisyysasteen nostamisen vuoksi tulevina vuosina olennaista.
Kaupan liiton mielestä uuden hallituksen onkin tärkeää löytää malli, jossa sosiaaliturva ja palkka nivoutuvat kokonaisuudeksi, joka osaltaan vähentää byrokratia- ja kannustinloukkujen vaikutusta.
Osalla kaupan alan työntekijöistä on matala koulutustaso, ja työn sisältö muuttuu uusien teknologisten ratkaisujen myötä. ”Kaupan kannalta on erittäin myönteistä, että hallitusohjelmassa luvataan lisätä muunto- ja täydennyskoulutusta”, toteaa Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala.
Hän on tyytyväinen myös siihen, että vuoden 2018 alussa voimaantullutta ammatillisen koulutuksen reformia vahvistetaan työpaikalla tapahtuvaa oppimista tukien. ”Hallitus lupaa ohjelmassaan puuttua myös välittömästi toisen asteen koulutuksessa havaittuihin laatuongelmiin”, Lavikkala lisää.
Sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen tarpeen
Jokaisen työikäisen ja -kykyisen suomalaisen työpanosta tarvitaan, jotta työllisyysaste saadaan nostettua vähintään 75 prosenttiin.
”Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia työmarkkinoilla. Yksi keskeinen muutos on sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen vastaamaan työelämän muutoksia”, Lavikkala linjaa. Kaupan liiton mielestä kannustin- ja byrokratialoukut ovat merkittäviä työllistymistä haittaavia ongelmia.
”Kauppa on tyytyväinen siihen, että hallitus on päättänyt luoda nykyistä selkeämmän sosiaaliturvajärjestelmän, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen. Jokaisen työtunnin tekemisen pitää olla nykyistä kannattavampaa, ja työtulosta täytyy jäädä työntekijälle selkeästi ennakoitavissa oleva summa käteen”, Lavikkala jatkaa.
Vaikeasti työllistyvät mukaan työelämään
Hallituksen tavoitteena on lisätä tuntuvasti palkkatuen käyttöä yrityksissä ja tämän myötä helpottaa vaikeasti työllistyvien henkilöiden työnsaantia.
”Tämä edellyttää toteutuakseen sitä, että palkkatukijärjestelmän toimivuutta arvioidaan kokonaisuutena. Esimerkiksi heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden – kuten osatyökykyisten, pitkäaikaistyöttömien ja NEET-nuorten – palkkaaminen palkkatuella osa-aikatyöaloille edellyttää muutosta työsopimuslain lisätyöntarjoamisvelvollisuuteen”, Lavikkala täsmentää.
Kaupan liitto on tyytyväinen siihen, että hallitus haluaa vahvistaa nuorten Ohjaamo-palveluita, sillä ne toimivat tärkeinä kanavina nuorten työllistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Konkreettinen työkalu syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja maahanmuuttajien työllistämiseen olisi niin ikään Kaupan liiton esittämä uusi koulutustyösuhdemalli.
”Enintään vuoden kestävän koulutustyösuhteen aikana yritys sitoutuu opettamaan nuorelle työtehtävän vaatimat ammatilliset taidot sekä yleisiä työelämätaitoja. Kaupan alalla on vielä tarjota avustavia työtehtäviä, joiden myötä vaikkapa maahanmuuttajanuori pääsee kiinnittymään yhteiskuntaan ja työelämään”, Lavikkala toteaa.
Sen sijaan hallituksen aikomus jatkaa kotihoidontukea nykymuotoisena muodostaa kannustinloukun erityisesti maahanmuuttajaäideille. Kaupan liiton näkemyksen mukaan kotihoidontukijärjestelmään olisikin pitänyt tehdä rohkeita uudistuksia.
Osa-aikatyöllä keskeinen merkitys kaupalle
Osa-aikatyö on kaupalle elintärkeää, jotta se pystyy palvelemaan asiakkaitaan mahdollisimman hyvin huomioiden voimakkaat asiakasvirtojen vaihtelut ja toimimaan silti kannattavasti yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.
Lavikkalan mukaan osa-aikatyön kiristyksiä tulee ehdottomasti välttää, jotta työllisyysastetta saadaan nostettua. Monissa muissa maissa, esimerkiksi Ruotsissa, osa-aikaisen työn osuus on huomattavasti korkeampi kuin Suomessa. Tämä heijastuu myös Ruotsin korkeammassa työllisyysasteessa.
”Kaupan tarvetta osa-aikatyöhön ei voida poistaa sääntelyllä. Korkea työllisyysaste tarkoittaa myös korkeaa osa-aikaisten määrää”, Lavikkala päättää.
