Kauppa on nostanut mainettaan ympäristövastuullisena ja uudistuvana alana
Toista kertaa toteutetun palvelualojen maineindeksin mukaan teollisuuden maine on edelleen kuluttajapalveluita parempi. Ainoastaan vähittäiskauppa nousee teollisuusalojen tasolle ja selvästi keskiarvoa paremmaksi. Erityisesti kaupan ympäristömaine ja maine uudistuvana alana paranivat kahden vuoden takaisesta. Kuluttajien omissa vastuullisuusasenteissa pääkaupunkiseutu erottuu muusta maasta.
Mielikuva teollisuudesta Suomen talouden kivijalkana näkyy edelleen kuluttajapalvelujen mainetta tutkivassa, toista kertaa toteutetussa palvelualojen maineindeksissä*. Vähittäiskauppa kiilaa ainoana kuluttajapalvelualana teollisuuden rinnalle ja kokonaismaineeltaan selvästi keskiarvoa paremmaksi.
Maineindeksin kuluttajakysely toteutettiin huhtikuussa, jolloin koko kevään kestänyt vaalikampanjointi huipentui eduskuntavaaleihin. Kevään aikana esille nousseet aiheet näkyvät myös indeksin tuloksissa.
”Uutiset selluinvestoinneista ovat todennäköisesti nostaneet paperiteollisuuden arvostusta ja varsinkin sen mainetta yhteiskunnallisen vastuun kantajana. Vastaavasti yksityisten terveyspalvelujen maine romahti ”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja toteaa.
Suurin muutos maineindeksissä koski nimenomaan yksityistä terveydenhoitoalaa. Kaksi vuotta sitten alan maine oli kuluttajapalveluista toiseksi arvostetuin, kun nyt se on pudonnut viimeiseksi.
Alle viisikymppiset arvostavat toimialoista eniten vähittäiskauppaa ja vanhemmat teollisuutta. Erityisen selvästi tämä näkyy yli kuusikymppisillä miehillä, joiden mielestä perinteinen teollisuus − konepaja- ja paperiteollisuus − hoitaa asiansa parhaiten maineindeksin lähes kaikilla osa-alueilla. Alle 60-vuotiaiden naisten mielissä taas vähittäiskaupan ja elintarviketeollisuuden maine on aloista paras.
Kauppa nähdään ympäristövastuullisena ja uudistuvana alana
Vähittäiskauppa nosti selvästi mainettaan ympäristövastuullisena toimialana, ja varsinkin kaupan pyrkimyksiä parantaa toimintaansa arvostetaan. Kaksi vuotta sitten kauppa sijoittui kolmanneksi elintarvike- ja paperiteollisuuden jälkeen, mutta nyt vähittäiskauppa oli ympäristövastuullisuudessa koko vertailun paras.
Erityisen ilahduttavaa on, että kauppa nähdään yhdessä elintarviketeollisuuden kanssa eniten innovoivana ja itseään kehittävänä alana. Kaupan siis nähdään kantavan vastuuta alan tulevaisuudesta. Sekä vähittäiskaupan ympäristömaine että maine uudistuvana alana paranivat varsinkin alle 35-vuotiaiden miesten mielissä.
”Kaupalle maineharppaus on tärkeä, sillä kun ala nähdään uudistuvana ja kiinnostavana, sen on helpompi houkutella osaavaa työvoimaa”, Kurjenoja näkee.
Myös kaupan työnantajamaine on parantunut kahdessa vuodessa koko vertailun toiseksi viimeiseltä sijalta jo keskiarvoa paremmaksi. Vaikka vähittäiskaupan työnantajamaine on yli viisikymppisten keskuudessa selvästi heikompi kuin nuorempien, se on parantunut kahdessa vuodessa myös vanhemmilla ja varsinkin yli viisikymppisillä miehillä.
”Hyvä työnantajamaine erityisesti alle 35-vuotiaiden keskuudessa on tärkeää, kun kilpailu työvoimasta kiihtyy. Tähän kaupan yritykset ovat viime vuosina panostaneet”, Kurjenoja kertoo.
Kumppanuusvastuu on ainoa, jossa vähittäiskauppa ja elintarviketeollisuus sijoittuvat keskimääräistä huonommin. Sijoitukseen todennäköisesti vaikuttaa viimeaikainen keskustelu maataloustuottajien asemasta elintarvikeketjussa.
Hinta ohjaa kuluttajaa, mutta vastuullisuus vahvistuu – etenkin pääkaupunkiseudulla
Yrityssektoria koskevien vastuullisuusarvioiden lisäksi selvitettiin suomalaisten asenteita omaan kuluttamiseen. Kuluttajien asenteiden ja tahtotilan ymmärtäminen on tärkeää muutosten ennakoimisessa.
Pääkaupunkiseutu erottuu muusta maasta niin hintavetoisuuden kuin vastuullisuusasenteidenkin osalta. Hinta ohjaa voimakkaasti ostopäätöksiä kaikkialla, mutta pääkaupunkiseudulla keskimääräistä vähemmän.
”Ymmärrettävästi nuorten, alle 35-vuotiaiden ostoksissa painaa vanhempia enemmän hinta, mutta iän ja usein tulotason noustessa hinnan merkitys pienenee”, Kurjenoja sanoo.
Halu vastuulliseen kuluttamiseen on usein voimakkainta kaikkein nuorimpien, alle 25-vuotiaiden, ja vanhimpien, yli 60-vuotiaiden, naisten keskuudessa sekä pääkaupunkiseudulla. Ilmastohuolet ja ostosten hiilijalanjälki eivät kuitenkaan vielä vaikuta yhtä voimakkaasti ostospaikan valintaan kuin kauppojen yhteiskunnallinen tai sosiaalinen vastuu esimerkiksi verojen maksajina tai ihmisoikeuskysymyksissä.
”Ilmasto- ja ympäristötekijöiden merkitys kuluttajille kasvaa tulevaisuudessa, sillä nuorimmissa ikäryhmissä niiden paino on keski-ikäisiä selvästi suurempaa. Tässä on suomalaisen ja eurooppalaisen kaupan kilpailuetu”, Kurjenoja ennustaa.
Lisätietoa: Jaana Kurjenoja, pääekonomisti, Kaupan liitto, p. 040 820 5378, jaana.kurjenoja(at)kauppa.fi
Liite:
Palvelualojen maineindeksi 2019 / poimintoja*Palvelualojen maineindeksi on suunniteltu yhteistyössä Aalto-yliopiston työelämäprofessori Lasse Mitrosen ja Kaupan liiton asiantuntijoiden kanssa. Vastuu indeksin laskennasta sekä tulosten analysoinnista ja tulkinnasta on Kaupan liitolla.
Nyt toista kertaa tehdyllä maineindeksillä selvitetään kuluttajien näkemyksiä toimialoista 10 kysymyksellä viideltä eri aihealueelta talous- ja yhteiskuntavastuusta kumppanivastuuseen. Mukana ovat seuraavat kuluttajapalvelut: yksityinen terveydenhoito, pankki ja rahoitus, vähittäiskauppa, ravintolat ja kahvilat, lentoliikenne ja rautatieliikenne. Teollisuudesta mukana ovat paperiteollisuus, konepajateollisuus ja elintarviketeollisuus.
Aineiston keruusta vastasi Kantar TNS, joka muodosti indeksiä varten 3000:n 18–79-vuotiaan kuluttajan otoksen verkkopaneelissa.
