Pohjoismaiset kaupan alan liitot: verkkoalustat on saatava vastuullisiksi
Pohjoismainen kaupan ala on laatinut yhdessä erityisesti EU-instituutioille suunnatun kannanoton, jossa vaaditaan nykyistä laajempia vastuita verkkoalustoille, joilla myydään tuotteita eurooppalaisille kuluttajille. Vastuiden tulisi kattaa mm. EU:n tuoteturvallisuutta, kemikaaleja ja kuluttajansuojaa koskevat säädökset silloin, kun EU:n ulkopuolisiin maihin sijoittautuneet kauppiaat myyvät alustojen kautta tuotteita eurooppalaisille kuluttajille. Uudistus parantaisi myös eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä.
Alustatalous toimii monella tapaa piristysruiskeena eri toimialojen kilpailulle ja tuottaa kuluttajille merkittäviä hyötyjä. Verkkoalustoista onkin tullut kuluttajien keskuudessa erittäin suosittuja. Samanaikaisesti verkkoalustat ovat kuitenkin avanneet Euroopan markkinat kolmansista maista käsin toimiville myyjille, joiden tuotteet ja toimintatavat eivät läheskään aina noudata esimerkiksi tuoteturvallisuutta ja kuluttajien oikeuksia koskevaa EU-sääntelyä. Suurimmat ja tunnetuimmat kulutustavaroita tarjoavat verkkoalustat ovat suomalaisillekin tutut Amazon, AliExpress, eBay ja Wish.
Verkkoalustat tällä hetkellä ”passiivisia välikäsiä”
Verkkoalustat toimivat periaatteessa jakelijan (jälleenmyyjän) ja loppukäyttäjän – yleensä kuluttajan – välikäsinä. Ne eivät ole itse jakelijoita, vaan alustat tarjoavat pelkästään puitteet myynnille. Verkkoalustat eivät yleensä omista verkkosivustoillaan myytäviä tuotteita eivätkä toimi maahantuojina EU:n suuntaan. Tyypillisesti ne toimivat, tai ainakin pyrkivät esiintymään, passiivisina välikäsinä myyjän ja kuluttajan välillä.
”Tällaisessa tilanteessa alustat eivät vastaa välittämistään tuotteista, tai niiden vastuu on korkeintaan hyvin rajallinen. Jos varsinainen myyjä ei ole sijoittautunut EU-alueelle, ei eurooppalaisilla valvontaviranomaisilla ole käytännössä toimivaltaa saattaa sitä vastuuseen”, täsmentää Kaupan liiton johtava asiantuntija Janne Koivisto. ”Syntyy siis tilanne, jossa vastuutahoa lainsäädännön noudattamiseen ei käytännössä ole.”
Vaatimus alustojen vastuiden laajentamisesta koskee niitä tilanteita, joissa EU:n alueelle ei ole sijoittunut tuotteen valmistaja, maahantuoja tai jakelija, joka voitaisiin nykylainsäädännön nojalla saattaa vastuuseen esimerkiksi tuoteturvallisuuden tai kuluttajasääntelyn noudattamisesta. ”Tilanteen korjaaminen parantaisi kuluttajien turvallisuutta ja oikeuksia sekä parantaisi osaltaan eurooppalaisten yritysten toimintaedellytyksiä kovassa kansainvälisessä kilpailussa”, Koivisto sanoo.
Edellä kuvattu tilanne ei useinkaan ole kuluttajien tiedossa, joten he altistuvat tuotteille, jotka eivät ole kemikaalisäännösten ja turvallisuusstandardien mukaisia.
”Kuvaava esimerkki on Ruotsin sähköturvallisuusviraston tekemä testi, jossa kaikki tutkituista kymmenestä USB-laturista todettiin vaarallisiksi. Tanskan kuluttajaneuvosto teki puolestaan testin, joka paljasti, että 29 tutkitusta lelusta yhdeksässä ftalaattipitoisuus oli liian suuri – joissakin leluissa raja-arvo ylittyi jopa 200-kertaisesti”, Koivisto kuvaa.
Nykyinen lainsäädäntökehys vaikuttaa myös eurooppalaisten yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukykyyn.
”Kaupan liiton tekemän selvityksen mukaan päällisin puolin vertailukelpoinen tuote, joka ei ole Euroopan tuoteturvallisuussäännösten mukainen, voidaan hankkia myyntiin merkittävästi edullisemmin kuin vaatimustenmukainen tuote. Vastuullisten eurooppalaisyritysten on mahdotonta kilpailla hinnoilla sellaisia tuotteita vastaan, jotka eivät noudata EU:n tuoteturvallisuussäännöksiä”, Koivisto summaa.
Pohjoismaisten kaupan alan liittojen mielestä tarvittavat muutokset voitaisiin toteuttaa komission suuntaviivoissa mainitun digitaalisia palveluja koskevan uuden säädöksen – Digital Services Actin – yhteydessä.
Tutustu kannanottoon, jonka ovat Kaupan liiton lisäksi allekirjoittaneet Ruotsin Svensk Handel, Tanskan Dansk Ehrverv sekä Virke Norjasta: [Latausta ei löytynyt]
Pääkuva: 123RF
