Ulkomaalaistaustainen työvoima on tärkeä voimavara kaupalle

Kaupan alan ketjuissa työskentelee usein kymmeniä eri kansalaisuuksia, ja eri äidinkieliä puhutaan monipuolisesti. Lidl Suomesta kerrotaan, että heidän työntekijänsä edustavat lähes 50 eri kansalaisuutta.

”Monimuotoisuus ja monikulttuurisuus on meille arkea ja arvostamme sitä paljon”, Lidl Suomen henkilöstöpäällikkö Sanna Rainio kertoo.

HOK-Elannon monimuotoinen yli 6 000 työntekijän joukko koostuu 42 eri kansalaisuudesta. Kaupan puolella Alepa-ketjun palkkalistoilla ulkomaalaistaustaisia on yli 10 % kaikista työntekijöistä. HOK-Elannon henkilöstöjohtaja Antero Leväsen mukaan Alepa-ketju on muutoinkin ollut edelläkävijä maahanmuuttajien työllistämisessä.

”Ensimmäisen maahanmuuttajille tarkoitetun työllistämiskurssin järjestimme jo vuonna 1999”, Levänen kertoo.

Tokmannillakin eri äidinkieliä on paljon. ”Tietojemme mukaan tokmannilaiset puhuvat yli 20:ta eri äidinkieltä”, kertoo Tokmannin henkilöstöjohtaja Sirpa Huuskonen.

Kielitaito on oleellinen tekijä muualta tulleiden työntekijöiden rekrytoimisessa, sillä ilman yhteistä kieltä jo pelkästään uuden työntekijän perehdyttäminen ja opastaminen tuottaa yritykselle vaikeuksia.

”Tällä hetkellä suurin haaste maahanmuuttajataustaisten palkkaamisessa on mahdollinen kielimuuri”, kertoo työsuhdejohtaja Petteri Huovinen K-ryhmästä.

”Jos esimiehellä ja maahanmuuttajataustaisella työntekijällä ei ole yhteistä kieltä, perehdyttäminen ja työhön opastaminen vievät pidemmän ajan, ennen kuin työntekijä kykenee itsenäiseen työskentelyyn”, sanoo Sirpa Huuskonen.

Myös Lidl Suomessa nähdään, että muualta tulleiden ihmisten kielitaidon tukeminen on avainasemassa heitä rekrytoitaessa.

”Kun kielitaitoon ja suomalaiseen työelämäkulttuuriin tutustumiseen panostetaan, on työllistäminenkin helpompaa”, Sanna Rainio sanoo.

Kielikoulutuksen kautta kaupan tehtäviin

Kielikoulutuksen kautta väylä kaupan tehtäviin helpottuu. Esimerkiksi Lidl Suomen myymälöissä työskentelee työharjoittelijoita, jotka ovat olleet kieli- ja kotouttamiskoulutuksessa ja päässeet sitä kautta heille työharjoitteluun. Lidl Suomi perehdyttää ja kouluttaa jokaisen uuden työntekijän tehtäväänsä huolellisesti.

”Tarvittaessa tuemme myös kielen oppimista tietyissä työtehtävissä”, Sanna Rainio kertoo.

HOK-Elannon Antero Levänen näkee, että maahanmuuttajataustaisille työnhakijoille olisi hyvä antaa nykyistä enemmän yleistä tietoa Suomen työmarkkinoista ja pelisäännöistä, miten työpaikoilla toimitaan. Kaupan puolella kaikki työntekijöille annettava koulutus ja perehdytys tapahtuu suomen kielellä, ja HOK-Elanto edellyttääkin kaikilta uusilta työntekijöiltä kohtuullista suomen kielen taitoa.

”Työnantajilla ei ole mahdollisuutta lähteä antamaan kielikoulutusta tai muuta yleissivistävää koulutusta, joten tällaista tukea olisi hyvä saada yhteiskunnan taholta. Toki me itse annamme varsinaisen työhön perehdyttämisen, kun riittävä kielitaito ja muut perusasiat ovat kunnossa”, Levänen muistuttaa.

Tokmannikin kertoo tarjoavansa myös suomen kielen koulutusta varastolla työskenteleville maahanmuuttajataustaisille työntekijöille. Sirpa Huuskosen mukaan muualta tulleiden rekrytoimista voitaisiin helpottaa eri tavoin – paitsi nopeuttamalla työlupamenettelyä ja työhön pääsyä, myös tukemalla työnantajia.

”Työ on paras kotouttaja, joten tulisi panostaa työnantajien mahdollisuuteen antaa maahanmuuttajille suomen kielen koulutusta. Eri äidinkieltä puhuvien perehdyttäminen vaatii enemmän resursseja. Tässä työnantajia voitaisiin konkreettisesti tukea”, Sirpa Huuskonen sanoo.

Kaupan liitto on vaatinut, että muualta tuleville tulisikin tarjota mahdollisimman nopeasti joko suomen tai ruotsin kielen kielikoulutusta, jotta he saavuttaisivat auttavankin kielitaidon, jonka avulla edetä työelämään ja osallistua yhteiskunnan toimintaan.

”Hyvä ratkaisu ulkomaalaistaustaisten työllistämisessä olisi koulutuskorvausten maksaminen myös sellaisessa tilanteessa, jossa työntekijän kanssa tehdään ei-työsopimussuhteinen koulutussopimus. Siten voidaan madaltaa kynnystä tarjota oppimismahdollisuutta myös heikommalla kielitaidolla”, toimitusjohtaja Mari Kiviniemi ehdottaa.

Muualta tulleiden kotoutuminen on kaikkien etu

Muualta tulleet tekijät nähdään tärkeänä voimavarana kaupoissa ja heidän kotoutumiseensa Suomeen halutaan panostaa monin eri tavoin, sisäisillä ohjelmilla tai osallistumalla ulkopuolisiin hankkeisiin.

Esimerkiksi K-ryhmä valmistelee parhaillaan monimuotoisuusohjelmaansa, jossa tarkastellaan tapoja edistää myös maahanmuuttajien palkkaamista niin kaupoissa kuin muissakin toiminnoissa.

”Haluamme omalta osaltamme edistää maahanmuuttajien työllistymistä ja auttaa yhteiskuntaan integroitumisessa”, Petteri Huovinen kertoo.

K-ryhmän myymälöiden asiakaskunta on entistä monimuotoisempaa, joten maahanmuuttajataustaiset työntekijät tuovat työyhteisössä erilaisten asiakkaiden äänen kuuluviin. Maahanmuuttajataustaiset työntekijät voivat parhaimmillaan palvella asiakkaita näiden omalla kielellä. Maahanmuuttajataustaisia henkilöitä on työllistynyt myös K-kauppiaiksi.

Tokmanni kertoo olevansa tänäkin vuonna mukana Planin organisoimassa maahanmuuttajataustaisten nuorten kesätyöhankkeessa. Lisäksi varastolla on järjestetty työvoimapoliittinen rekrytointikoulutus, jossa työllistettiin myös maahanmuuttajataustaisia henkilöitä.

”Osallistumme lisäksi tänä keväänä kolmatta kertaa Kaupan polkuun, jossa on ollut mukana myös maahanmuuttajataustaisia nuoria.”, Sirpa Huuskonen kertoo.

Lidl Suomi kertoo tuoneensa syksyllä 2019 myyntiin Minun Suomeni -kestokassin, jonka tuotosta tehdään 40 000 euron lahjoitus Suomen Pakolaisavun Empathy Movement -hankkeelle.

”Päätimme tehdä lahjoituksen ja nostaa kestokassitempauksen viestintäämme, koska halusimme osaltamme tukea pakolaisten ja maahanmuuttajien sopeutumista uuteen kotiin. On kaikkien etu, että maahanmuuttajat pääsevät mahdollisimman nopeasti mukaan työelämään ja osaksi yhteiskuntaa”, Sanna Rainio sanoo.