Kaupan yritysten ja yliopistojen parempi vuorovaikutus lisäisi ymmärrystä alan osaamistarpeista
Kaupan yrityksille tehdyn haastattelututkimuksen perusteella alalle hakeutuvien vastavalmistuneiden kauppatieteiden maisterien vahvuusalueita ovat liiketoimintaosaaminen, viestintätaidot, vastuullisuuteen liittyvä osaaminen ja hyvä kielitaito. Osaamisen kehityskohteita ovat hankintatyöhön ja logistiikkaan liittyvä osaaminen, myynti, henkilöstöjohtaminen ja digitaaliseen ulottuvuuden hyödyntäminen. Vuoropuhelu kaupan toimijoiden ja yliopistojen välillä mahdollistaa koulutuksen kehittämisen entistä paremmin muuttuvan työelämän tarpeisiin vastaavaksi.
Kaupan alan osaamistarpeiden määrittäminen ja tärkeimpien osaamisalueiden kehittäminen on kaupalle hyvin tärkeää. Tulevaisuuden kauppaa määrittää vahvasti, millaisia osaajia yrityksillä on käytössään. Kaupalla on suuri merkitys myös työllisyyden näkökulmasta, ja alan haasteena on pysyä vetovoimaisena urapolkuna nuorille.
Humanististen tieteiden kandidaatti Max Liikka toteutti alkuvuodesta 2020 Kaupan liitolle tutkimuksen, jossa tarkasteltiin vastavalmistuneiden kauppatieteiden maisterien osaamista ja osaamisen puutteita kaupan alan yritysten näkökulmasta. Kaupan liitto näkee Liikan tutkimuksen tärkeänä osana yrityksille oleellisten osaamiskokonaisuuksien kartoittamisessa ja yliopistokoulutuksen kehittämisessä.
”Laajan ja laadukkaan koulutuskokonaisuuden varmistaminen kaupan alan tutkinnoissa tukee osaltaan kaupan alan vetovoimaisuutta”, painottaa Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi.
Liiketoimintaosaaminen on kaiken pohja, digitalisaatio on muutosvoima
Vahva liiketoimintaosaaminen katsottiin haastatteluissa kauppatieteiden maisterin osaamispaletin keskeisimmäksi osaksi. Liikan mukaan vastauksissa korostuivat tarve asiakaslähtöiseen ajatteluun sekä kyky ja rohkeus tehdä kauppaa. Vastavalmistuneella on myös tärkeää olla ymmärrys kaupan alan nopeasta muutostahdista ja murroksesta, erityisesti liittyen digitalisaatioon.
Vastavalmistuneiden liiketoimintaosaamisessa ei haastatteluiden perusteella ole suuria puutteita. Sen sijaan syvällisempi kaupan ansaintalogiikan ymmärtäminen ja myynnin osaaminen ovat usein hatarammalla pohjalla. Haastateltavien mukaan ansaintalogiikan ymmärtämistä opetetaan kyllä yliopistoissa, mutta syvällisempi ymmärrys niistä muodostuu vasta käytännön kautta. Myyntiin taas ei haastateltujen mukaan juurikaan paneuduta kauppatieteiden yliopistokoulutuksessa, vaan sen osaaminen on kiinni vastavalmistuneen omasta kiinnostuksesta ja työkokemuksesta.
”Haastatellut eivät kokeneet, että yliopisto-opinnot tarjoaisivat juurikaan valmiuksia myyntityöhön.”
”Haastatellut eivät kokeneet, että yliopisto-opinnot tarjoaisivat juurikaan valmiuksia myyntityöhön. Tilannetta voisi parantaa ottamalla vahvemmin myynnin teemoja mukaan yliopisto-opintoihin, esimerkiksi käytännönläheisten business case -opintojen avulla. Moni myös arvioi, että myynnin arvostus on vähentynyt, mikä vaikuttaa siihen suuntautuvien määrään”, Liikka sanoo.
Haastatteluiden mukaan digitalisaatio on kaupan alan merkittävin muutostekijä, joka vaikuttaa liiketoiminnan kaikkiin osa-alueisiin. Vaikka ymmärrys digitaalisesta maailmasta on hyvällä tasolla, ei koulutus keskity digitaalisen kaupan keskeisimpien työkalujen hallintaan. Osaamisen puutteita tunnistettiin muun muassa monimutkaisempien ohjelmien käytössä sekä erikoistumista vaativissa data-analyysin, lukujen murskaamisen ja digitaalisen markkinoinnin taidoissa.
”Moni vastaaja arvioi, että kauppatieteellinen koulutus keskittyy edelleen perinteiseen kauppaan. Vastavalmistuneiden ymmärrys digitaalisesta kaupasta koettiin selkeästi heikommaksi kuin kivijalkakaupasta”, Liikka kertoo.
Vuorovaikutustaidot korostuvat teknologisoituvassa maailmassa
Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, kuten johtaminen, argumentaatio- ja esiintymistaito sekä tiimityötaidot ovat tutkimuksen mukaan tärkeä vastapaino kovalle tekniselle osaamiselle ja järjestelmien hallinnalle. Haastattelujen perusteella vastavalmistuneet ovat taitavia viestijöitä. Valmistuneiden kielitaidon kehuttiin olevan kiitettävällä tasolla.
Vastavalmistuneilla kauppatieteiden maistereilla koetaan olevan pääasiallisesti hyvät taidot tilastojen ja numeroiden tulkintaan, mutta haasteeksi nousee datan siirtäminen käytännön tekemiseen. Myös vastuullisuusteemojen käsittelyssä perustaidot ovat hyvällä tolalla, mutta syvällisessä osaamisessa voi olla puutteita. Kaikissa haastatteluissa nousi esille, että nykyaikainen asiantuntijatyö on vaativaa, ja siinä menestyäkseen täytyy hallita laajasti erilaisia työelämätaitoja. Yliopisto-opetus voisi haastatteluiden perusteella antaa tähän entistä paremmat valmiudet.
”Ratkaisu olisi lisätä työelämälähtöisiä, projektimaisia kursseja, joilla opiskelijat pääsisivät harjoittelemaan esimerkiksi projektijohtamista, aikataulutusta, oman työn johtamista, tiimityöskentelyä ja ongelmanratkaisua sekä soveltamaan aikaisemmin hankkimaansa osaamista käytännössä”, Liikka toteaa.
Yliopistoyhteistyötä kehittämällä kavennetaan kuilua teorian ja käytännön välillä
Vahvan akateemisen teoriaosaamisen lisäksi käytännön työkokemus nähtiin haastatteluissa kaupan alan töihin hyvin valmistavana ja rekrytoinnissa edukseen erottuvana asiana. Keskeinen kysymys on, miten kuilua akateemisten opintojen ja käytännön työelämän välillä voidaan kaventaa ja siirtymää yliopistosta yrityksiin helpottaa.
”Yksi esiin noussut kehitysehdotus oli, että kandivaiheen jälkeen tutkintoihin kuuluisi pakollinen harjoittelu, joka pakottaisi yrityksiä ottamaan vastaan enemmän harjoittelijoita. Näin opiskelijat pääsisivät tutustumaan syvällisesti työelämään ennen maisterivaiheen opintoja”, Liikka kertoo.
Yliopistoyhteistyö koetaan kaupan alan yrityksissä tärkeänä.
Haastatteluiden perusteella yliopistoyhteistyö koetaan kaupan alan yrityksissä tärkeänä ja valtaosa tutkimukseen osallistuneista yrityksistä tekee sitä mahdollisuuksiensa mukaan. Suurimmat haasteet yhteistyössä liittyivät osapuolten liian niukkoihin resursseihin ja puutteelliseen tiedonkulkuun.
Haastatellut arvioivat, että yliopistoyhteistyö koetaan entistä houkuttelevampana, mikäli se hyödyttää aidosti myös yritystä. Toimeksiantona tehty opinnäytetyö on parhaimmillaan kaikkia osapuolia, opiskelijaa, yritystä ja yliopistoa hyödyttävää toimintaa.
”Tärkein tekijä tämän saavuttamiseksi on riittävä ohjaus ja opinnäytetyön kokonaisuuden suunnittelu hyvissä ajoin. Yliopistoilta toivottiin aloitteellisuutta ja sellaisten yhteistyöprojektien tarjoamista, joihin yritysten on helppo lähteä mukaan. Parhaaseen tulokseen päästään, kun yhteistyötapoja suunnitellaan yhdessä”, Liikka sanoo.
Tutustu tutkimusraporttiin:
Kaupan alan yliopistokoulutuksen nykytila ja kehityskohteet / Max LiikkaTaustaa:
HuK Max Liikka toteutti Kaupan liitolle tutkimuksen, jossa tarkasteltiin kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneiden osaamista ja osaamisen puutteita kaupan alan yritysten näkökulmasta. Haastattelut suoritettiin alkuvuonna 2020. Liikka haastatteli 25:tä henkilöä 10 yrityksestä. Tutkimuksen tukena käytettiin Opetushallituksen ja Karvin tekemiä selvityksiä.
Lue myös:
Suomalainen digikauppa pärjää korkealla osaamisella
Palvelualojen osaajabarometri: Jatkuva oppiminen palkkatukea parempi apu työllisyyteen
