Tavaroiden kuluttajakaupan uudistuvat säännöt vaativat yrityksiltä perehtymistä ja tarkkuutta
Kuluttajansuojalaki muuttuu vuodenvaihteessa, kun tavarankauppaa koskevia pykäliä päivitetään ja lakiin lisätään oma lukunsa digitaalisten sisältöjen ja palveluiden kaupasta. Luvassa on muun muassa virheen toteamiseen ja oikaisuun liittyviä muutoksia, joihin kaikkien kuluttajakauppaa käyvien yritysten on hyvä perehtyä. Lakiluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella, ja eduskuntaan esitys etenee syksyllä.
Kuluttajansuojasäännökset ovat viime vuosina olleet ahkeran uudistustyön kohteena. Nyt päivitettävät pykälät perustuvat niin sanottuihin digisopimus- ja tavarankauppadirektiiveihin. Merkittävimmät muutokset tavaroiden kaupan osalta liittyvät virheen toteamiseen ja sen oikaisuun. Virhevastuuaika on edelleen sidottu tavaran keskimääräiseen käyttöikään, mutta virheolettama eli ajanjakso, jonka kuluessa myyjän täytyy osoittaa tavaran olleen virheetön luovutushetkellä, venyy kuudesta kuukaudesta kahteentoista.
”Jatkossa laissa todetaan yksiselitteisesti, että kuluttajalla on oikeus itse päättää, korjataanko tavara vai vaihdetaanko se uuteen virheen oikaisemiseksi. Vaikka jo vanhassa direktiivissä on edellytetty ostajan valinnanvapautta, käytännössä säännöstä on tulkittu Suomessa toisin”, Kaupan liiton johtava asiantuntija Ilari Kallio kertoo.
Kuluttajan vaatimaan vaihtoehtoon ei kuitenkaan tarvitse suostua, jos se on mahdotonta tai kohtuuttoman kallista. Mikään ei myöskään estä myyjää suosittelemasta kuluttajalle parhaaksi katsomaansa oikaisutapaa.
Älylaitteet ja digipalvelut vaativat tarkkuutta sopimuksissa
Uusi digitaalisia sisältöjä ja palveluita käsittelevä kuluttajansuojalain luku seuraa rakenteeltaan ja paikoin sisällöltään tavarankauppasäännöksiä. Muutamia selkeitä erojakin löytyy, kuten pidemmän ajan kuluessa toimitettavan digisisällön tai -palvelun virheen määrittäminen, reklamaatioaika ja kuluttajan luoman tai luovuttaman sisällön käsittely sopimus purettaessa.
”Erilaisten ”älykkäiden” ja usein verkkoon kytkettävien laitteiden määrä kasvaa vauhdilla, ja se edellyttää yrityksiltä jatkossa tarkkuutta myynti- ja toimitussopimusten laatimisessa”, Kallio muistuttaa.
Digitaalisia elementtejä sisältävät tavarat kuuluvat tavarankauppasäännösten piiriin kokonaisuudessaan, kun myyntisopimuksessa on sovittu digitaalisen sisällön tai palvelun toimittamisesta tavaran mukana, ja sen puuttuminen estää tavaran toimintojen suorittamisen. Muissa tapauksissa digitaalisiin sisältöihin ja palveluihin sovelletaan omia säännöksiään.
Lain aikataulu on liian tiukka
Esityksen mukaan lakimuutosten on tarkoitus tulla direktiiveissä asetetun aikataulun mukaisesti voimaan 1.1.2022. Ennakkotiedon mukaan hallituksen esityksen arvioitu esittelyviikko on 41, joten eduskunta pääsee käsittelemään esitystä lokakuussa. Jos kaikki menee nappiin, laki saadaan hyväksyttyä ennen vuoden vaihdetta.
Huolena on, että uuden lain vaatimiin sopeutuksiin saattaa olla varautumisaikaa vain muutamia viikkoja tai pahimmillaan päiviä. Sopeutuksiin olisi kuitenkin varattava vähintään kahdesta kolmeen kuukautta.
”Aikataulu on yritysten näkökulmasta liian tiukka. Direktiivit vaativat, että kansallisten säädösten olisi pitänyt olla valmiita jo 1.7.2021, jolloin yrityksille olisi jäänyt puoli vuotta aikaa sopeuttaa toimintansa ja esimerkiksi sopimuspohjansa uusia vaatimuksia vastaaviksi. Tästä siis myöhästyttiin selvästi”, Kallio sanoo.
Kaupan ala toivoo kuluttajansuojan yhtenäistämistä EU-tasolla
Kansallisessa täytäntöönpanotyöryhmässä, jossa Kaupan liitto on ollut edustettuna, direktiivit on käyty artikla artiklalta läpi tiheällä kammalla.
”Pyrkimyksenä on ollut toteuttaa tarvittavat muutokset mahdollisimman yksinkertaisesti, mutta selkiyttäen paikoin kryptisiä direktiivien kirjauksia”, kertoo Kallio.
Jäsenvaltio-optioita, eli jäsenvaltioiden mahdollisuutta poiketa artikloista, on täytäntöönpanossa käytetty maltillisesti. Direktiivien sallimia kansallisia poikkeamia ei ole lähdetty purkamaan, mutta toisaalta lakiin ei olla tuomassa sellaisia uusia vaatimuksia, joita eurooppalainen sääntely ei edellytä.
”Kaupan alan näkökulmasta olisi hyvä, että kuluttajansuojaa yhtenäistettäisiin EU-tasolla tulevaisuudessa vielä nykyistä enemmän. Selvyyden saaminen toisistaan poikkeavista kansallisista vaatimuksista voi olla haastavaa niin yrityksille kuin kuluttajille, joten harmonisointi helpottaa erityisesti rajat ylittävää kaupankäyntiä sisämarkkinoilla”, Kallio toteaa.
Tutustu lakiluonnokseen ja anna lausunto
Luonnokseen hallituksen esitykseksi voi tutustua valtionhallinnon lausuntopalvelussa, jossa sitä pääsee myös kommentoimaan 24.6. asti.
