Elinvoimainen kauppa luo kasvua kunnissa
Poliitikot kuntapäättäjistä ministereihin hehkuvat usein tyytyväisyydestä, kun Suomeen tai omaan kuntaan tehdään isoja tehdasinvestointeja. Valtiota huudetaan sitten apuun, jos tehdas tai kaivos lopettaa. Kaupan menestystä tai ongelmia ei usein noteerata, ennen kuin pääkatu hiljenee. Ja se on virhe.
Koko kansantalouden tasolla kauppa on yrityssektorin suurin työllistäjä ja yksi suurimmista talouskasvun luojista ja investoijista. Kaupasta on viime vuosina tullut entistä tärkeämpi talouskasvun tekijä, kun sen muodostama bruttoarvonlisäys – käytännössä taloudellinen hyvinvointi – on kasvanut keskimääräistä talouskasvua nopeammin.
Kauppa on kokoaan suurempi
Kaupan lonkerot ulottuvat kaikkialle, kun se myy tuotteita ja palveluja julkiselle sektorille, teollisuudelle, rakennuksille, muille palvelualoille ja kuluttajille. Tätä toimintaansa varten kauppa myös hankkii tuotteita ja palveluja muilta aloilta. Mitä monipuolisempi ekosysteemi kaupan ympärillä kotimaassa tai yksittäisissä kunnissa on, sitä todennäköisemmin kaupan hankinnat eivät karkaa rajojen ylitse.
Kauppa on kokoaan suurempi. Kun kaikki kaupan erilaisten hankintojen ja investointien vaikutukset otetaan huomioon, kaupan tuottama arvonlisä lähes kaksinkertaistuu sen suoraan vaikutukseen verrattuna – mikä jo sellaisenaan on yrityssektorin suurimpia. Kaupan oman työllisyyden lisäksi kauppa työllistää suomalaisia välillisesti teollisuudessa, rakennuksilla, kiinteistöalalla, konsultti-, suunnittelu-, media- ja mainostoimistoissa, logistiikassa ja niin edelleen.
Kun vähittäis- tai tukkukaupan yritys lopettaa toimintansa kunnassa, sen mukana häviää viipale liiketoimintaa ja työllisyyttä myös muilta aloilta. Jos taas alueella ei ole riittävän monipuolista elinkeinoelämää, kaupan yritys hankkii tarvitsemansa palvelut ja tavarat muualta, myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Kauppa luo kasvua muille aloille ja muut alat kaupalle. Tulevaisuutta ei todellakaan kannata perustaa vain yhden toimialan tai yrityksen varaan.
Kunnissa luodaan toimintaympäristöä menestyvälle kaupalle
Mitä kuntapäättäjä voi tehdä menestyvän kaupan ja sen ekosysteemin ja lopulta omien kuntalaistensa hyväksi? Kaavoituksella luodaan hyvää asuinympäristöä kuntalaisille ja toimintaedellytyksiä yrityksille. Suomalaisissa kaupunkikeskustoissa kävellessään – Helsinki mukaan lukien – voi vain todeta, että sitä on saatu, mitä on kaavoitettu.
Myös tonttien ja kiinteistöjen vuokrat ovat isoja kustannuksia yrityksille. Menestyvät yritykset kuitenkin työllistävät ja luovat kasvua ja verotuloja, usein maksamiaan vuokraeuroja enemmän. Ne mahdollistavat myös hyvää ja vireää ympäristöä kuntalaisille, mikä lienee yksi tärkeimmistä kuntapoliitikkojen tavoitteista.
Digitaalisen kaupan yleistyessä ja logistiikan ja autonomisten kuljetustapojen kehittyessä kauppa voi hyvin perustaa varaston Puolaan, Viroon tai Hollantiin ja palvelukeskuksen Espanjaan, jos oman kunnan kiinteistövero tai tonttivuokrat syövät kannattavuutta.
Digitaalisessa kaupassa hintarajoite määritellään kansainvälisesti, mutta kustannustaso usein paikallisesti. Kun aikaisemmin kiinteistöveroa ei juuri päässyt karkuun, nykymaailmassa pääsee – paitsi ehkä asukkaat ja kivijalkakaupat. Kunnallisvero kurittaa kivijalkayrittäjiä, jotka kilpailevat AliExpressiä, Wishiä tai Amazonia vastaan, ja tässäkin kuntapäättäjillä on iso valta. Juuri tehtävänsä aloittaneiden kuntapäättäjien soisikin viimeistään nyt tekevän konkreettisia ehdotuksia ja suunnitelmia menestyvän kaupan ja sen ekosysteemin tukemiseksi.
Kaupan yritykset ovat kunnissa merkittäviä työllistäjiä, veronmaksajia ja investoijia. Kaupan liitto vaikuttaa ja keskustelee kaupan alan toimintaedellytysten kehittymisestä ja tulevaisuuden näkymistä vahvasti myös paikallisella ja alueellisella tasolla. Kuntavaalien alla julkaisimme kaupan viestit kuntapäättäjille. Lue lisää >>
Jaana Kurjenoja työskentelee Kaupan liiton pääekonomistina. Kirjoitus on julkaistu alun perin Kauppalehden Debatissa 10.6.2021.
