Kuntien kaavoitus ei saa olla kasvun pullonkaula
Alueiden kaavoitus ja palvelutarjonnan kehittäminen herättävät keskustelua. Teema on tärkeä niin kansalaisten, yritysten kuin alkukesän vaaleissa valittujen kuntapäättäjien näkökulmasta. Onnistuneella kaavoituksella luodaan hyvää ja vetovoimaista asuin-, työ- ja investointiympäristöä.
Yrityksille kuntien kaavoituskoneisto näyttäytyy kuitenkin valitettavan usein kasvun ja kehityksen pullonkaulana. Yleinen perusongelma on kaavoituksen hitaus. Kaavoitusprosessin aikajana voi kulkea vuodesta jopa yli kymmeneen vuoteen, mahdollisista valituksista riippuen. Tässä ajassa ehtivät usein jo liiketoiminnan tarpeet ja konseptit muuttua.
Merkittävä haaste on myös se, jos kaava on liian yksityiskohtainen. Jos kaavoitusprosessi kestää pitkään ja kaava on kovin yksityiskohtainen, se saattaa jo lainvoimaiseksi tullessaan olla vanhentunut. Tällöin joudutaan hakemaan poikkeuksia kaavaan tai jopa käynnistämään hakuprosessi uudelleen. Liiallinen yksityiskohtaisuus saattaa myös nostaa toteutuskustannuksia ja vuokria, mikä voi johtaa siihen, ettei hanketta pystytä toteuttamaan.
Elinkeinoelämä ehti jo toivoa muutosta käynnissä olevan maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen myötä. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että tavoitteet sujuvammasta kaavoituksesta uhkaavat jäädä toteutumatta. Vaarana on, että kaavoitus jarruttaa investointeja tulevaisuudessa yhä enemmän, mikäli kaavoitus jäykistyy ja monimutkaistuu ja valtion valitusoikeus laajenee.
Kunnilla on mahdollisuus jo nykyisellään nopeuttaa ja sujuvoittaa kaavoitusta selkiyttämällä ja nopeuttamalla kaavoitusprosesseja. Parhaaseen lopputulokseen investointien näkökulmasta päästään, kun yritysten kanssa käydään vuoropuhelua ja kuullaan niiden tarpeita etukäteen kaavoituksen suhteen.
Investoivalla taholla on paras ymmärrys omasta toiminnastaan ja kannattavan liiketoiminnan edellytyksistä, ja esimerkiksi kaupan alalla nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää toimijoilta ketteryyttä. Vähittäiskaupan sijoittumiseen ei tarvita erityissääntelyä, jossa rajataan tarkkaan mahdolliset kauppapaikat. Tämäkin saattaa olla investointien esteenä, ja lisäksi kaavarajoitukset rajoittavat toimivaa kilpailua.
Kunnan tulee käsitellä asianmukaisesti ja määräajassa maanomistajien asemakaavan muutosehdotuksia omistamallaan alueella. Tämä ei tarkoita kunnan kaavamonopolin kaventamista, mutta näin voitaisiin edesauttaa hankkeita, samoin säästää kuntien resursseja.
Kauppa haluaa kuulla asiakkaiden tarpeita ja olla oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. Kaupan ala on myös yrityssektorin suurin työllistäjä ja yksi suurimmista investoijista. Investoivat yritykset tuovat elinvoimaa ja työpaikkoja alueille. Kaavoituksella voidaan vaikuttaa merkittävästi niin viihtyisään ja luontoarvot huomioon ottavaan asuinympäristöön kuin elinkeinoelämän kannalta ennakoitavaan ja suotuisaan toimintaympäristöön. Kuntapäättäjien tuleekin kiinnittää kaavoituksen sujuvuuteen erityistä huomiota.
Jari Alanen, Kaupan liiton yhdyskuntasuunnitteluvaliokunnan pj., Kesko Oyj:n aluejohtaja
Tea Taivalkoski, asiantuntija, yhdyskuntasuunnittelu, Kaupan liitto
Kirjoitus on julkaistu alun perin Turun Sanomissa 8.6.2021.
Kaupan yritykset ovat kunnissa merkittäviä työllistäjiä, veronmaksajia ja investoijia. Kaupan liitto vaikuttaa ja keskustelee kaupan alan toimintaedellytysten kehittymisestä ja tulevaisuuden näkymistä vahvasti myös paikallisella ja alueellisella tasolla. Kuntavaalien alla julkaisimme kaupan viestit kuntapäättäjille. Lue lisää >> https://kauppa.fi/tavoitteet/kuntavaalit-2021/
