Korona kiihdytti osan yrityksistä digiloikkaan, osa tarvitsee tukea − eurooppalainen verkkokauppa jatkaa kasvuaan
Verkkokauppa kasvoi Euroopassa 10 prosenttia viime vuonna. Koronavirus ja sen hidastamiseksi asetetut rajoitukset johtivat siihen, että kuluttajat siirsivät hankintojaan verkkoon, mutta koronakriisi kohteli kaupan alan yrityksiä hyvin eri tavoin. Vaikka verkkokauppa ja erilaiset digihankkeet ottivat harppauksia sekä Suomessa että muualla Euroopassa, osaajapula uhkaa positiivista kehitystä, ja ala tarvitsee tukea digitalisaatioon ja kansainvälistymiseen.
Tuoreen Ecommerce Europen raportin mukaan verkkokaupan liikevaihdon kasvu asettui Euroopassa 10 prosenttiin vuonna 2020. Luvut jäivät vuodesta 2019, jolloin kasvua kertyi peräti 14 prosenttia. Vaikka tavaroiden verkkokauppa kasvoi aiempaa enemmän, ympäri Eurooppaa asetetut koronarajoitukset leikkasivat palvelu-, matkailu- ja ravintola-alan verkkokauppaa, mikä painoi lukua alas. Vuonna 2021 verkkokaupan liikevaihdon ennustetaan kasvavan 12 prosenttia Euroopassa. Vuonna 2020 Suomessa verkko-ostajien osuus jäi 78 prosenttiin kaikista internetin käyttäjistä.
Korkeimmat kasvuluvut Euroopassa löytyivät Kreikasta, missä verkkokauppa lisääntyi peräti 77 prosenttia vuonna 2020, ja seitsemässä muussa maassa kasvua kertyi yli kolmannes. Tässä selvityksessä Suomen kasvuvauhdiksi saatiin 22 prosenttia. Luku perustuu Kaupan liiton maaliskuussa tekemään arvioon, elokuussa Kaupan liitto päivitti kasvuarvion 26 prosenttiin.
−Suomen verkko-ostajien pienempi kasvuvauhti johtuu siitä, että Suomessa meillä ei koronavuonna 2020 ollut lockdownia eli kuluttajat pystyivät asioimaan koko ajan myös fyysisissä myymälöissä. Vaikka esimerkiksi ruuan verkkokauppa kasvoikin huimasti, suuret päivittäistavarakaupan volyymit tulevat fyysisistä myymälöistä, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja selvittää.
Verkkokaupan osuus bruttokansantuotteesta nousee huomattavaa vauhtia kaupankäyntimäärien vanavedessä. Koko Euroopan tasolla osuus oli lähes 4,3 prosenttia, ja tänä vuonna sen ennustetaan nousevan 4,6 prosenttiin. Suomi on vielä takamatkalla 2,43 prosentin osuudella, mutta samalla viivalla Ruotsin kanssa.
Suomalaisella verkkokaupalla riittää vielä kirittävää
Kaupan liiton mukaan huomionarvoista on se, mistä verkko-ostoksia tehdään. Lähes kaikissa maissa kotimaiset verkkokaupat olivat suosituimpia, ja ainoastaan Luxemburgissa, Maltalla ja Kyproksella tilaukset muista EU-maista tai EU:n ulkopuolelta ylittivät oman maan luvut.
Kaupan alan kannalta tärkeimmän vertailukohdan tarjoaa Ruotsi. Kun vuonna 2020 Suomessa 76 prosenttia internetin käyttäjistä teki ostoksia kotimaasta, 44 prosenttia muista EU-maista ja 20 prosenttia EU:n ulkopuolelta, Ruotsissa vastaavat luvut olivat 91, 28 ja 16 prosenttia. (Sama käyttäjä on voinut tehdä ostoksia sekä kotimaassa, EU-maissa että EU-maiden ulkopuolella.) Suomalaisella verkkokaupalla riittää siis vielä kirittävää verrattuna läntiseen naapuriin.
− Eri kuluttajatutkimusten mukaan suomalaiset ovat jo vuosikausia olleet monia eurooppalaisia valmiimpia ostamaan ulkomailta, eivätkä he digimaailmassa suosi kotimaisia kauppoja. Suomalaiset ovat myös varsin hintavetoisia, mikä usein ohjaa kuluttajan vaikkapa Euroopan ulkopuolisiin kauppoihin.
−Tuloksissa näkyy se, että Suomessa on muita Pohjoismaita vähemmän kotimaisia suuria kuluttajatavaraketjuja, jotka myyvät voimakkaasti myös verkossa. Muoti on suosituin digiostamisen tuoteryhmä, euromääräisesti elektroniikka, mutta ostajamääriltään vaatteet ja jalkineet, ja viisi suosituinta muodin verkkokauppaa on ulkomaalaisomistuksessa, Kurjenoja avaa.
Kaupan liitto muistuttaa, että koronakriisi kohteli kaupan eri sektoreita ja yrityksiä hyvin epätasaisesti.
−Vaikka joukkoon mahtuu selkeitä voittajia, monet yritykset saivat myös kolhuja ja tarvitsevat tukea. Kaupan alan digitalisaatiota ja verkkokaupan kehitystä voidaan tukea monin tavoin. Yhteistyötä julkisen sektorin kanssa kaivataan erityisesti alaa vaivaavaan työvoimapulaan vastaamisessa, verkkokauppa- ja digiosaamisen kehittämisessä sekä pk-yritysten digitalisaatiohankkeiden tukemisessa, Kaupan alan johtava asiantuntija Ilari Kallio sanoo.
Raportissa on mukana 37 Euroopan maata, joista kymmenen EU:n ulkopuolisia.
Ecommerce Europen raporttiin pääset tutustumaan täällä.
Pääkuva: 123RF
