Hävikin minimointi on ilmastoteko: Kauppa pyrkii vähentämään ruokahävikkiä koko elintarvikeketjussa
Ruokahävikin vähentäminen on kaupoille tärkeää, ja uusia keinoja siihen keksitään koko ajan. Kaupalla on iso rooli myös elintarviketeollisuuden ja kuluttajan hävikin vähentämisessä. Tällä viikolla vietetään Hävikkiviikkoa ja muistutetaan, että ruokahävikin vähentäminen on ilmastoteko.
Kaupat ovat jo kauan pyrkineet siihen, että ruoasta ei syntyisi hävikkiä tai ainakin niin, että sitä syntyisi mahdollisimman vähän. Päivittäistavarakaupassa hävikin estäminen ei siis ole mikään uusi ilmiö.
”Päivittäistavarakauppa on ison volyymin ja suhteellisen pienen katteen kauppaa, jolloin tavaravirran hallinta korostuu. Ruokahävikki on aina suoraan pois kaupan liiketuloksesta, joten jokainen kauppa pyrkii tietenkin toimimaan niin, ettei turhaa jätettä syntyisi”, johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä kertoo.
”Ruokahävikin vähentäminen edistää myös koko elintarvikealan kestävää kehitystä, ja kauppa haluaa olla mukana vastuullisena toimijana”, hän lisää.
Ruokahävikkiä aina jonkin verran
Miten ruokahävikin torjuminen sitten käytännössä tapahtuu? Niemisen mukaan kaikkein tärkeintä on kuluttajan ymmärtäminen. Kauppiaan pitäisi osata tilata kauppaansa aina kulloistakin kysyntää vastaava määrä kuluttajan haluamia tuotteita. Kysynnän ennakointi ja kaupan kysyntätiedon jakaminen tuotteita valmistaville yrityksille vähentää hävikkiä myös elintarviketeollisuudessa.
Myös kylmäketju elintarviketeollisuudesta kauppaan on hallittava niin, että elintarvikkeet eivät missään vaiheessa pilaannu, jolloin ne pitäisi heittää pois. Lisäksi varastonhallinta on hoidettava siten, että esimerkiksi myymälästä myydään pois ensin sinne ensimmäisenä hankitut tuotteet.
Joskus hävikkiä kuitenkin vain syntyy, vaikka kauppias olisikin tehnyt kaikkensa. Tuotteen kysyntä kun perustuu aina ihmisen käyttäytymiseen, ja siihen liittyy epävarmuuksia.
”Sää esimerkiksi vaikuttaa kuluttajan käyttäytymiseen: Aikainen kaunis kevät voi äkkiä siirtää ruokaostoksia mökkipaikkakunnille, jolloin keskustoissa sijaitsevissa kaupoissa menekki vähenee ja hävikki voi lisääntyä. Jos kesä onkin kylmä ja sateinen, eivät grillituotteet olekaan niin haluttua tavaraa, ja niitä jää myymättä”, Nieminen selventää.
Myymälät haluavat tarjota tavaraa loppuun asti
”Tuotteiden saatavuus halutaan yleensä pitää hyvänä kaupan viimeisiin aukiolotunteihin asti. Tuolloin tuoretuotteissa, kuten leivässä, hedelmissä ja vihanneksissa tulee väkisinkin jonkin verran hävikkiä.”
Toisaalta Niemisen mukaan tuotteiden punalaputus eli prosenttialennukset kaupan viimeisinä aukiolotunteina ovat vähentäneet hävikkiä tehokkaasti.
”Myös kaupan vapaammat aukioloajat ovat olleet omiaan vähentämään hävikkiä, kun tuotteiden logistinen virta on tasainen ympäri viikon, myös juhlapyhinä”, hän jatkaa.
Elintarvikeketjulla on myös yhteinen asiakas, kuluttaja, joka tuottaa huomattavan ison osan ruokahävikistä. Tähän kuluttajien hävikkimäärän vähentämiseen kauppa pyrkii vaikuttamaan muun muassa ostosten suunnittelussa: ruokalistoillaan, resepteillään ja muilla kuluttajille suunnatuilla vinkeillään.
Leipää ruoka-apuun, hedelmät smoothieksi, vihannekset salsaksi
Uusia hävikkikeksintöjä syntyy kaupoissa jatkuvasti. Hiljattain Pohjois-Suomessa sijaitseva S-ryhmän alueosuuskauppa kertoi, miten se tarjoaa lounasravintoloille ja suurkeittiöille hävikkiuhan alla olevia hedelmiä ja vihanneksia jatkojalostettavaksi smoothieksi ja salsoiksi. Jokin aika sitten Lidl lanseerasi hukka-alen, jossa syömäkelpoisia, mutta parhaat päivänsä nähneitä hedelmiä ja vihanneksia myydään laatikoittain alehintaan aamuisin.
Nykyään myös esimerkiksi leipää voidaan jatkojalostaa biokaasuksi, joten suurimmat kauppaketjut tekevät yhteistyötä energiayhtiöiden kanssa.
Päivittäistavarakaupoilla ympäri Suomea on lisäksi satoja ruoka-avun yhteistyökumppaneita, jotka hankkivat kaupoista viimeisiä päiväyksiä läheneviä tai vanhenemisuhan alla olevia tuotteita.
”Tämä on hyvin laajalle levinnyt toimintatapa kaupan alan yrityksissä nykyään ja yhteistyökumppaneita on runsaasti.”
Kaupan osuus ruokaketjun hävikistä 16 prosenttia
Päivittäistavarakaupan myymälöiden läpi virtaavista elintarvikkeista ruokahävikiksi jäi vuonna 2019 noin 1,5 prosenttia.
Koko ruokaketjussa syntyy vuodessa 351–376 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä, tästä kolmannes kotitalouksissa. Kaupan osuus on 16 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Luken Ruokahävikkiseuranta ja -tiekartta -hankkeen arviosta.
Kaupassa myymättä jääneistä elintarvikkeista monimuotoista ruoka-apua
Tiesitkö, että…
- Ruokahävikki on turhaa jätettä, jonka synty olisi voitu välttää esimerkiksi ennakoimalla paremmin tai säilyttämällä tai varastoimalla ruokatuote toisin.
- Parasta ennen -merkinnällä tarkoitetaan vähimmäissäilyvyysaikaa, johon saakka elintarvike ainakin säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. Yleensä elintarvike on käyttökelpoinen vielä parasta ennen -päiväyksen jälkeenkin.
- Viimeinen käyttöpäivä on elintarvikkeisiin merkittävä päivämäärä, jonka jälkeen tuotetta ei saa enää myydä, käyttää tai käyttää tarjottavan tai myytävän elintarvikkeen valmistuksessa.
Pääkuva: 123RF
