EU-komissio sivuuttamassa kansallisen päätäntävallan ilmastotyössä
Kaupan liitto on yhteistyökumppaneidensa kanssa huolissaan siitä, että EU-komissio on viemässä jäsenmailtaan valtaa ilmastoasioissa. Suomen pitää saada hyödyntää kansallisia vahvuuksiaan tavoitellessaan hiilineutraalisuutta ja käyttää toimenpiteistä päätettäessä omaa päätösvaltaansa, painottavat Kaupan liitto, Kiinteistöliitto, Kuntaliitto, Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa sekä kiinteistöalan yhteistyöjärjestö RAKLI*.
Euroopan komission viime vuonna julkaisema ehdotus 55-valmiuspaketiksi sisältää runsaasti velvoitteita, joilla on tarkoitus saada vuoden 2030 päästötavoitteet linjaan vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa. Tavoite on liittojen mukaan kannatettava, mutta erityisesti Suomelle, jossa energiatehokkuustyötä on tehty menestyksekkäästi jo pitkään, on erityisen merkittävää mitä ja miten tehtävistä toimenpiteistä säädetään.
”Komission rakennusten energiankäyttöä koskevassa direktiiviehdotuksessa on kalliita ja keskenään ristiriitaisia velvoitteita, joita laadittaessa ei ole osattu tai haluttu ymmärtää jäsenmaiden olosuhde-eroja”, Kaupan liitto kumppaneineen huomauttaa.
Lähtökohdat kunkin EU:n jäsenmaan olosuhteissa vaihtelevat paljon. Olosuhteiden aiheuttamia haasteita ovat esimerkiksi alueelliset väestötiheyserot, ilmasto- ja sääolosuhteet, rakennuskannan keskimääräinen ikä ja kunto sekä energiajärjestelmän ja -tehokkuuden nykytila ja kehitysnäkymät. EU-tasoisella yksityiskohtiin menevällä sääntelyllä on mahdotonta ottaa huomioon niin eri jäsenmaiden välisiä kuin yksittäisen jäsenmaan eri alueiden sisällä olevia eroja.
”Mukana on ennennäkemätön määrä delegoituja säädöksiä. Tällä tavoin komissio hamuaa jäsenmaille kuuluvaa päätösvaltaa asioissa, joissa paras tietotaito on jäsenmailla”, näkevät Kaupan liitto, Kiinteistöliitto, Kuntaliitto, MaRa sekä RAKLI.
Ehdotuksessa ei liittojen mukaan myöskään ole otettu riittävästi huomioon kustannustehokkuutta, päästökauppaa ja jäsenmaissa jo entuudestaan tehtyä työtä.
”Päästövähennysten kustannustehokkuus varmistetaan päättämällä toimenpiteistä mahdollisimman paikallisella ja toimialakohtaisella tasolla. Näistä ovat hyvänä esimerkkinä vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset, joilla esimerkiksi Suomi on täyttänyt energiatehokkuusdirektiivin energiansäästötavoitteet yhtenä harvoista jäsenmaista”, liitot painottavat.
Komission esityksen keskeisin tavoite, 55 %:n päästövähennys vuoteen 1990 verrattuna, olisi mahdollista saavuttaa päästökauppasektoria kehittämällä.
”Lainsäätäjän tehtävänä on asettaa päästövähennystavoitteet, luoda päästöille markkinamekanismi sekä edellytykset investoinneille – ei päättää teknologisista ratkaisuista alati muuttuvassa tilanteessa”, liitot kommentoivat.
Vaatimukset osittain ylimitoitettuja sekä ilmasto- ja kustannustehottomia
Yhtä mieltä ollaan siitä, että toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan pikaisesti. Kaupan liitto kumppaneineen näkee, että tehokkaiden pitkän tähtäimen investointipäätösten tekemistä haittaa merkittävästi alati muuttuva lainsäädäntö.
Teknologian kehitystä ja -neutraaliutta ei myöskään tue komission ehdotuksen sisältämä osittain erittäin yksityiskohtainen sääntely. Esimerkiksi ehdotuksen sisältämä pakkosääntely, jonka mukaan ei-asuinrakennusten yhteyteen rakennetaan täysin ylimitoitettu määrä uusia sähköautojen latauspisteitä on vastoin liikenteen jakeluinfradirektiivin keskeistä periaatetta eli teknologianeutraaliutta.
”Komission ehdottama sääntely johtaa siihen, että latauspisteitä jouduttaisiin rakentamaan valtava määrä yli todellisen tarpeen ympäri Suomea, niin tiheästi kuin harvan asutulle seudulle ja riippumatta siitä, mikä todellinen kysyntä alueella tai paikoitusalueella on sähköautojen lataamiselle. Ei-asuinrakennuksia koskeva ehdotus yksin merkitsisi valtavaa hukkainvestointia, mikä lisäksi olisi suoraan pois muista vaikuttavimmista ilmastotoimista”, liitot näkevät.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tarkistusesityksessä komissio väittää, että energiatehokkuudeltaan heikoin luokka, joka on 15 prosenttia rakennuskannasta, olisi joka jäsenmaassa yhtä suurin ponnistuksin peruskorjattavissa parempaan luokkaan.
”Perusteluja väitteelle ei ole. Pohjoismaissa rakennuskanta on energiatehokkaampaa kuin useimmissa muissa jäsenmaissa, joten rakennuksien korjaaminen on tästä johtuen myös lähtökohtaisesti kalliimpaa”, liitot sanovat.
Kunnianhimo on niiden mukaan tarpeen EU:n ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä, mutta energia- ja ilmastotoimet tulee toteuttaa oikeudenmukaisesti ja kilpailukykyisesti.
”EU:n jäsenenä Suomen edustajien ja päättäjien on ilmastopaketin valmistelussa huolehdittava Suomen mahdollisuuksista tehdä energia- ja ilmastotyötä tehokkaasti kansallisia vahvuuksia hyödyntämällä. Samalla ilmastoasioissa on säilytettävä kansallinen päätösvalta asioissa, jotka luontevasti jäsenmaille kuuluvat”, Kaupan liitto kumppaneineen painottaa.
*Kirjoituksen ovat allekirjoittaneet Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi, Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi ja kiinteistöalan yhteistyöjärjestö RAKLIn toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen.
Samansisältöinen kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 10.2.2022.
