Muutoksia ohjeistukseen optikkoliikkeiden koronakäytännöissä – työntekijöiltä vaadittava täyttä rokotesuojaa
HUOM: Tässä artikkelissa selostettu erityissääntely päättyy tämänhetkisten tietojen mukaan 31.12.2022. Sääntelyn päättyessä 31.12.2022 yrityksissä palataan samaan tilanteeseen kuin mikä oli voimassa ennen tartuntatautilain 48 a § voimaantuloa.
HUOM: TÄMÄ OHJEISTUS KOSKEE KAUPAN LIITON JÄSENTEN OSALTA VAIN OPTISEN ALAN TOIMIJOITA.
Potilaiden ja asiakkaiden suojaamista koskevan lain soveltumien optikkoliikkeissä
Lakia sovelletaan mm. yksityisissä terveydenhuollon palveluissa, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille. Optikkoliike on yksityinen terveydenhuollon toimija, jossa optikot ja myyjät ovat lähikontaktissa asiakkaisiin. Vakaville seuraamuksille alttiilla asiakkailla tarkoitetaan mm. yli 70-vuotiaita sekä erilaisia vakavia sairauksia sairastavia henkilöitä. Tällaisia henkilöitä asioi optikkoliikkeissä käytännössä jatkuvasti.
Toimenpiteet lain voimaantulon myötä
Työnantajan hyvä tiedottaa työpaikalla uudesta lainsäädännöstä ja siitä, että lain vaatimaa suojaa koskevia vaatimuksia ryhdytään noudattaa 30 päivän kuluttua lain voimaantulosta. Laki tulee voimaan 1.1.2022. Työnantaja voi kuitenkin ryhtyä keräämään laissa tarkoitettuja tietoja suojasta covid 19-tautia vastaan jo sen voimassaolosta lukien sen soveltamisalaan kuuluvista työntekijöistä.
Riittävän suojan selvittäminen
Optikkoliikkeen töissä saa lähtökohtaisesti käyttää vain henkilöä, joka on osoittanut, että hänellä on rokotuksen tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antama suoja covid-19-tautia vastaan. Vaatimus koskee koko terveydenhuollon toimintayksikön henkilökuntaa eli kaikkia yrityksen asiakastiloissa toimivia yrityksen työntekijöitä, niin optikoita, myyjiä kuin silmälääkäreitäkin. Suojaa edellytetään myös sellaisilta työntekijöiltä, jotka eivät ole suorassa lähikontaktissa asiakkaaseen tai potilaaseen, mutta jotka voisivat levittää tartuntaa edelleen sellaiseen henkilöstöön, joka työskentelisi tehtävissä, joihin sisältyisi lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille ja potilaille.
Työnantajan tai tämän edustajan (esim. myymäpäällikkö tai henkilöstöhallinnon edustaja) tulee tarkastaa henkilökohtaisesti, että työntekijä täyttää lain asettamat vaatimukset. Rokotusta ja sairastettua tautia koskevat tiedot pyydetään työntekijältä itseltään. Työnantaja voi halutessaan sopia tietojen säilytyksestä ja henkilön covid-19-suojan ajantasaisuuden varmistamisesta myös työterveyshuollon kanssa, mutta vastuu asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamisesta olisi kuitenkin aina työnantajalla itsellään.
Mikäli työntekijä kieltäytyy tietoa antamasta, on työnantajan asiakkaiden ja potilaiden hengen ja terveyden suojelemiseksi katsottava, ettei työntekijällä ole laissa tarkoitettua suojaa. Tällöin hän ei voi työskennellä covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiiden asiakkaiden ja potilaiden kanssa ilman erityistä syytä.
Riittävää rokotesuojaa on myös ylläpidettävä. THL:n virallisen ohjeen mukaan riittävä rokotesuoja (niille, jotka eivät ole tautia sairastaneet) on kaksi rokotetta. Näiden jälkeen kolmas rokoteannos on otettava suositusajan eli maksimissaan kuuden kuukauden kuluessa.
Mahdollisuus työskennellä ilman lain määräämää suojaa
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa voi käyttää vain erityisestä syystä työntekijää, joka ei täytä laissa vaadittuja suojavaatimuksia.
Erityisenä syynä suojaamattoman henkilöstön käyttämiselle on laissa vaaditun covid-19-suojan edellytykset täyttävän henkilöstön puute tilanteessa, joissa asiakkaiden tai potilaiden turvallisuus edellyttää henkilöstön läsnäoloa. Näin on erityisesti silloin, kun uutta asianmukaiset vaatimukset täyttävää henkilöstöä ei ole nopeasti tai ylipäänsä saatavilla.
Erityinen syy on käsillä myös silloin, jos työntekijä on aloittanut covid-19-rokotesarjan, mutta ei vielä olisi saanut täyttä rokotesarjaa rokotteiden antovälistä johtuen. Tällöin työnantajan tulee kuitenkin varmistaa, että erityinen syy tällaisen henkilön käyttämiseen näissä tehtävissä poistuu ja työntekijä saa täyden covid-19-suojan rokotusten antoväliin liittyvän suosituksen mukaisesti.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lääketieteellisesti päteviä syitä covid-19-rokotteen jättämiseen väliin on hyvin vähän. Lääketieteellinen syy henkilön rokottamattomuudelle arvioitaisiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistuksen mukaisesti ja tällainen syy voisi olla esimerkiksi se, että henkilö olisi saanut harvinaisen vakavan allergisen reaktion rokotuksen jälkeen, eikä vaihtoehtoista rokotetta olisi tarjolla. Tällöin henkilön rokotesarja olisi jäänyt kesken. Työntekijän tulisi esittää luotettava todistus siitä, että hänellä on lääkärin toteama lääketieteellinen syy sille, ettei hän voisi covid-19-rokotetta ottaa. Käytännössä työntekijä, joka ei lääketieteellisistä syistä voi ottaa rokotetta, voi osoittaa suojan covid-19-tautia vastaan todistuksella hänelle enintään 72 tuntia ennen työvuoroon saapumista tehdyn covid-19-testin negatiivisesta tuloksesta. Tällaisen työntekijän on siten tuotava kyseisiä todistuksia työntekijälle huomattavan usein. Lääketieteellisen syyn vuoksi covid-19-todistuksen saamiseksi tehtävät testit on säädetty maksuttomiksi tartuntatautilain 58 k §:n nojalla.
Mikäli työntekijällä ei ole laissa edellytettyä suojaa covid-19 tautia vastaan, työnantajan on kaikin keinoin pyrittävä varmistamaan, että vailla rokote- tai sairastetun taudin tuomaa suojaa toimiva työntekijä ei työssään aiheuta vaaraa potilaille ja asiakkaille. Työnantajan on huolehdittava potilasturvallisuuden kannalta riittävän suojavarustuksen käyttämisestä lähikontaktitilanteissa.
Muiden kuin niiden, jotka eivät voi lääketieteellisestä syystä ottaa rokotusta, työnantajalle vapaaehtoisesti toimitettu covid-19-testin negatiivinen tulos voisi olla osoitus työntekijän terveysturvallisuudesta.
Lain mukaan työnantajan on ensisijaisesti selvitettävä, löytyykö työntekijälle jotakin muuta työtä, jossa työntekijän covid-19-rokotuksen antamalla suojalla tai covid-19-taudin sairastamisen johdosta saadulla suojalla ei olisi asiakkaiden ja potilaiden sekä toisaalta myös työntekijän itsensä kannalta niin suurta merkitystä kuin sillä on covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiiden asiakkaiden ja potilaiden terveydelle.
On myös huomattava, että tilanteessa, jossa työnantajalla on erityinen syy käyttää myös covid-19-taudilta suojaamatonta henkilöä ehdotetun säännöksen tarkoittamissa tehtävissä, ei testiä voida myöskään edellyttää lääketieteellisestä syystä rokottamattomalta henkilöltä. Tällöin työnantajan tulee kuitenkin edellä kuvatuilla muilla tavoin huolehtia riittävästä terveysturvallisuudesta asiakkaiden ja potilaiden sekä henkilökunnan terveyden turvaamiseksi.
Muun työn tarjoaminen ennen palkanmaksun keskeyttämistä
Jos muuta työtä ei voida tarjota, työ estyisi siihen saakka, kun työntekijä täyttää laissa säädetyt edellytykset tai työnantajalla on mahdollisuus tarjota muuta työtä.
Muun työn tarjoamisvelvollisuus on laaja. Lain perustelujen mukaan tarjoamisvelvollisuus on jopa laajempi kuin tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa. Jotta töitä olisi mahdollista tarjota, työnantajalla tulee käytännössä olla avoimia paikkoja / tehtäviä. Työnantajalla ei ole velvollisuutta kehittää työtä vain siksi, että sitä voidaan tarjota.
Ensisijaisesti työntekijälle on tarjottava muita hänen työsopimuksensa mukaisia tehtäviä. Jos tällaisia työtehtäviä ei ole tarjolla, työntekijälle olisi tarjottava muita hänelle sopivia töitä. Töiden sopivuutta olisi arvioitava ennen muuta työntekijän ammattitaidon, koulutuksen, osaamisen ja työkokemuksen kannalta. Työnantajalla on myös velvollisuus antaa kohtuullisessa määrin koulutusta työntekijälle, jotta tämä voi selviytyä työstä.
Optisen alan toimijoilla tämä tarkoittaa käytännössä sellaisia työtehtäviä, joita ei tehdä myymälä- ja tutkimustiloissa. Osaamisvaatimukset huomioon ottaen tällaisia tehtäviä saattaa olla käytännössä vähän. Pienissä yrityksissä tällaisia tehtäviä ei käytännössä edes ylipäätään ole.
Käytännössä voi olla myös niin, että tällaista työtä on tarjolla vain lyhyen aikaa. Myös koulutusvelvollisuuden osalta on huomioitava, että jos työtä on tarjolla vain vähän aikaa, niin koulutuksen järjestämistä koskeva velvoite on lievempi, eikä se ole aina käytännössä edes mahdollista.
Keskeistä on, että työnantaja joka tapauksessa selvittää mahdollisuudet muun työn tarjoamiseen. Työntarjoamisvelvoite on voimassa koko ajan, kun työnteko on estynyt, eli työnantajan pitää selvittää muun työn tarjoamista myös myöhemmin kuin työnteon keskeytyessä.
Työnteon estyminen tämän lain perusteella ei kuitenkaan ole irtisanomisperuste.
Palkanmaksun keskeyttäminen
Jos työntekijä ei täytä laissa vaadittuja suojaedellytyksiä eikä siten voi tehdä laissa määriteltyjä työtehtäviä ja jos työntekijälle ei ole tarjottavissa muuta työntekijän työsopimuksen mukaista tai hänelle muutoin sopivaa työtä, työntekijän työnteko estyy hänen työntekoedellytystensä puuttumisen vuoksi (poikkeuksena yllä mainitut tilanteet, kuten lääketieteellinen este ottaa rokotus). Tällöin työnantajalla ei ole työnteon estymisen ajalta palkanmaksuvelvoitetta, ellei toisin sovita.
Käytännössä työnantajan on suositeltavaa ilmoittaa kirjallisesti työntekijälle seuraavat tiedot:
- mistä lukien työskentely ja siten palkanmaksu estyy
- selvitys muun työn tarjoamisesta ja mahdollisesta muuta työstä kieltäytymisestä
- tieto siitä, että työskentely ja palkanmaksu keskeytyvät toistaiseksi, kunnes työntekijällä on laissa vaadittu suoja tai hänelle voidaan tarjota muuta työtä. Laki on voimassa 31.12.2022 saakka.
Työnteon ja palkanmaksun keskeytyksen ajalta ei kerry vuosilomaa.
Tietojen käsittely ja säilyttäminen
Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän tai työharjoittelussa olevan opiskelijan laissa tarkoitettuihin tehtäviin soveltuvuutta koskevia tietoja riittävän covid-19-suojan varmistamiseksi. Tiedot olisi säilytettävä niin kauan kuin ne olisivat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevan valvonnan toteuttamiseksi, mutta hävitettävä kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun laissa tarkoitettu henkilön soveltuvuuden arviointi on tehty.
Lain vaatimukset koskevat myös esimerkiksi työnantajan käyttämiä alihankkijoita ja niiden henkilöstöä, jos nämä suorittavat niitä tehtäviä, joihin vaaditaan asianmukainen suoja. Työnantajan velvollisuutena on varmistua myös näissä tilanteissa lain edellyttämästä suojasta covid-19 -tautia vastaan.