Oulussa Ritaharjun S-marketista korttelikaupalla päästötöntä lämpöä hyödyksi

Oulun Ritaharjun uusi S-market on energiajärjestelmällä toimiva kiinteistö, jonka kylmälaitteiden lauhdelämpö eli niin sanottu hukkalämpö otetaan talteen kiinteistön omiin tarpeisiin tai pumpataan kaukolämpöverkkoon.* Näin energiaa pystytään käyttämään tehokkaasti.

”Kiinteistö tuottaa tarvitsemansa lämmitysenergian hiilidioksidivapaasti ja syöttää sen lisäksi päästötöntä energiaa Oulun Energian kaukolämpöverkkoon. Järjestelmiä ohjaa Caverionin älykäs automaatiojärjestelmä. Kyseessä on uudenlainen toimialat ylittävä kotimainen ratkaisu”, Osuuskauppa Arinan vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Pasi Ruuskanen selvittää.

Ritaharjun S-marketiin asennettu järjestelmä mahdollistaa laskelmien mukaan vuositasolla noin 3 GWh kaukolämmön tuotannon ja vähentää 500 tonnia hiilidioksidipäästöjä.

”Tämä tarkoittaa, että kaukolämpöverkkoon saadaan syötettyä korttelikaupalla päästötöntä lämpöä, mikä vastaa jopa 170 omakotitalon lämmityksestä syntyneitä päästöjä vuodessa”, Ruuskanen tarkentaa.

Suomen tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius jo vuoteen 2035 mennessä. Tämä asettaa haasteita niin suomalaiselle yhteiskunnalle kuin kaupalle, sillä kauppa on merkittävä energiankäyttäjä. S-ryhmä puolestaan on asettanut tavoitteekseen hiilinegatiivisuuden omien toimintojensa osalta jo vuoteen 2025 mennessä.

Ritaharjun S-marketissa on Pasi Ruuskasen mukaan käytössä uudenlainen toimialat ylittävä kotimainen ratkaisu.

Kauppojen hukkalämpöpotentiaali merkittävä

Ruuskasen mukaan Pohjois-Suomen alueella toimiva Osuuskauppa Arina on jo yli kymmenen vuoden ajan rakennuttanut ja uudistanut kauppoja energiaa ja ympäristöä säästävillä CO2-kylmälaitosratkaisuilla. Tällaisia kauppoja on Pohjois-Suomessa jo yli neljäkymmentä.

Ritaharjun S-market on ensimmäinen älykkäällä energiajärjestelmällä valjastettu kauppa.

”Tämä on ollut kaiken kaikkiaan hedelmällistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Yhteisellä taidolla ja tahdolla on saavutettu merkittäviä tuloksia”, kehuu Ruuskanen.

Oulun Ritaharjun S-marketin energiatuotantojärjestelmän laskelmien verifioinnissa on ollut mukana myös Teknologian tutkimuskeskus VTT ja VALOR Partners Oy.

Voisiko tästä olla esimerkkiä muillekin? Vastuullisuus – ja viestintäjohtaja Ruuskasen mielestä kiinnostusta on laajemminkin.

”Eri toimialojen kanssa yhteistyössä tehtävän päästöttömän hukkalämmön hyötypotentiaali on valtakunnallisesti merkittävä. Suomessa on tuhansia kauppoja, joista S-marketin kokoisia tai suurempia noin tuhat. Aiomme osaltamme jatkaa yhteistyötä Oulun Energian toimialueella lähivuosina noin kymmeneen kohteeseen”, Ruuskanen avaa.

Kaupan hukkalämpöä ei kuitenkaan tällä hetkellä kyetä hyödyntämään tehokkaasti. Mutta miksi?

”Kaupan energiaratkaisut ovat perustuneet kylmäaineiden osalta ilmastolle haitallisen fossiilisen F-kaasun käyttöön. Osa toimijoista on lykännyt välttämättömiä uudistuksia kustannussyistä tai ehkä odottaen teknologisia kehitysaskeleita”, Ruuskanen arvelee.

”Alkuinvestoinnit älykkäisiin energiajärjestelmiin ovat suuremmat, mutta lopulta kyse on sekä taloudellista hyödystä, ilmastonmuutoksen hillitsemisestä että kotimaisen energian omavaraisuudesta”, hän lisää.

Vanhat asetelmat murroksessa   

S-ryhmän kiinteistötoimintojen energiaohjauksen päällikkö Matti Loukkola on mukana Kaupan liiton yrityksistä kootussa ryhmässä, joka parhaillaan käy keskusteluja Energiateollisuus ry:n kanssa lämpökaupan sopimuskäytänteiden kehittämisestä.

Loukkola kertoo, että päivittäistavarakauppamyymälöissä on panostettu CO2-kylmälaitosten ja näiden lauhdelämpöä hyödyntävien lämpöpumppujen avulla matalalämpötilaisiin ja korkean omavaraisuusasteen energiankierrätysjärjestelmiin sekä lämmityksen voimakkaaseen sähköistymiseen.

”Näin ollen päivittäistavarakaupasta on saatavilla osan aikaa vuodesta merkittävä määrä hukkalämpöä ja kyseiset myymäläkiinteistöt tarvitsevat vuositasolla vain vähän ulkopuolelta ostettua kaukolämpöä, jolloin niin sanottu kaukolämmöstä irtaantuminen voi näyttäytyä kustannustehokkuuden ja päästöjen kannalta vaihtoehtona”, hän sanoo.

Vanhat asetelmat energian myyjän ja asiakkaan välillä ovat Loukkolan mukaan murroksessa. Hukkalämmön nykyistä laajempi hyödyntäminen on mahdollista, jos osapuolten eli kaupan ja kaukolämpöyhtiön välillä kyetään ratkaisemaan muutamia asioita.

”Niin sanotussa kaksisuuntaisessa ratkaisussa kaukolämpöyhtiö tarvitsee lähtökohtaisesti korkeassa lämpötilassa olevaa hukkalämpöä jakeluverkkoonsa, kun taas päivittäistavarakaupoista saatava lauhdelämpö on lämpötilaltaan matalalämpöisempää. Tämän dilemman ratkaiseminen osapuolten taloudelliset intressit huomioiden ja esimerkiksi lämpöpumppua hyödyntäen on hukkalämmön laajemman käytön mahdollistaja”, Loukkola sanoo.

Loukkola näkee S-market Ritaharjun toteutusta kaikkia osapuolia hyödyttävänä ratkaisuna. Siinä tekninen kokonaisuus on suunniteltu yhteistoiminnalliseksi ja tuottamaan tarvittavia lämpötiloja.

”Kauppa saa luovutettua hukkalämmöt hyödyksi ja kaukolämpöyhtiö saa lisäksi ajettua voimalaitosprosessiaan tehokkaammin, jolloin ratkaisu vähentää myös energiantuotannon päästöjä. Kaiken tämän mahdollistaja vaikuttaisi olevan toimialarajat ylittävä yhteistyö”, Loukkola tiivistää.

Hukkalämpö ja sen määritelmä

Hukkalämpö tarkoittaa energiaa, jota ei jostain syystä hyödynnetä tai ei saada hyödynnettyä. Tyypillisesti hukkalämpö johdetaan ulkoilmaan. Hukkalämmöllä ei tarkoiteta esim. rakennuksen seinästä tapahtuvaa lämpöhäviöitä. Hukkalämpöä voi olla esimerkiksi erillispoistot ilmanvaihdossa, jossa sisäilmaa johdetaan suoraan ulos ulkoilmaan tai kaupan kylmäjärjestelmän synnyttämä lauhde-energia tai tilajäähdytysjärjestelmän lauhde-energia. Hukkalämmössä olennaista on se, että sitä voidaan ottaa talteen ja lämpötilatasosta riippuen hyödyntää joko suoraan tai lämpöpumpun avulla.

Lähde: Energiaviraston raportti/ Kristian Martin ja Juha Koikkalainen

*Oulun Ritaharjussa sijaitsevan S-marketin energiajärjestelmä perustuu kiinteistön CO2-kylmälaitoksen hukkalämmön ja laitokseen yhdistetyn lämpöpumpun energian hyödyntämiseen kaukolämpöverkossa. Järjestelmää ohjaa ns. älykäs automaatiojärjestelmä, joka on integroitu sekä rakennuksen että kaukolämpötuotannon ohjausjärjestelmiin.