Kuluttajan kannattaa hallita useampia maksutapoja häiriötilanteiden varalta

Riskit ja uhkakuvat muuttuvat jatkuvasti, ja etenkin kyberuhkiin varautuminen on tärkeää nykyisessä maailmantilanteessa. Suomessa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista, kuten taloudesta ja sen myötä maksamisesta, huolehditaan laajassa yhteistyössä viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisten kesken.

Kaupan liiton asiantuntija Lauri Kulonen toimii valmiuspäällikkönä huoltovarmuusorganisaation kauppa- ja jakelupoolissa. Hän tarkastelee myös maksamisen kysymyksiä eri toimialojen kannalta Kaupan liiton maksuvälinevaliokunnassa.

”Kauppa on finanssialan palveluiden asiakas, ja kaupassa maksamisen toimivuus on aivan keskeistä myös kansalaisen kannalta. Tiedonvaihto, varautuminen ja toiminnan kehittäminen on erittäin tärkeää sekä eri toimialojen sisällä että niiden välillä”, Kulonen painottaa.

Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki puolestaan muistuttaa, että iso yhteen toimijaan kohdistuva kyberhyökkäys esimerkiksi pankkisektorilla ei ole kilpailuetu kenellekään, vaan se on kaikilta pois.

”Jos luottamus menee näissä oloissa yhteen toimijaan, se menee kaikkiin”, hän toteaa.

Maksufoorumissa painotettiin, että maksaminen on yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittistä, joten siinä ei saa tukeutua vain yksittäisiin toimijoihin tai järjestelmiin. Näin ollen kuluttajalla tulee olla vaihtoehtoja, joista he voivat valita kuhunkin tilanteeseen sopivimman maksutavan.

Paljon puhutaan 72-tunnin kotivarasta kansalaisen kannalta häiriötilanteessa, mutta mikä on maksamisen kotivara?

• Käteistä on hyvä olla kotona pieni määrä muutaman päivän menoja varten, osana normaalia varautumista
• Kotitaloudella hyvä olla pankkitili ainakin kahdessa eri pankissa (jos yhteen pankkiin kohdistuisi häiriötilanne)
• Kuluttajalla kaksi eri maksukorttia mielellään niin, että molemmista pankeista toinen kortti on käyttötilikortti ja toinen luottokortti (myös häiriötilanteessa todennäköistä on, että yksi korteista toimii)
• Korttimaksuille kannattaa ottaa käyttöön vaihtoehtoinen pikamaksusovellus (toimii muulla kuin kortti-infralla)
• Varata mahdollisesti myös kauppojen etukorteille jonkin verran rahaa (esim. Keskon Plussa-tili tai S-ryhmän Etu-tili)

-> Oleellista on se, että jokaisella kansalaisella on käytössään useampi erilainen maksuväline. Kriisitilanteessakin jokin näistä maksuvälineistä todennäköisesti toimii.

Maksufoorumissa nousi esiin myös kuluttajan kannalta kiinnostava asia: Jos korttimaksaminen ei toimi, toimiiko käteinen aina? Saako käteisellä aina ostettua ruokaa? Toimivatko kassajärjestelmät?

Kaupan liiton Lauri Kulosen mukaan käteisellä maksaminen ei ole aina kaikissa tilanteissa yksinkertaisesti mahdollista. Kassajärjestelmät eivät välttämättä aina toimi, jolloin käteisellä maksaminen ei onnistu. Kun kansalaisella on useampia maksutapoja käytössään, joku niistä toimii.

Entä riittääkö käteinen aina? Voiko käteinen loppua?

Käteistä on Suomen Pankin Tuomas Välimäen mukaan paljon, mutta käteisellä maksetaan vähän nykyään. Suomessa jopa 90 prosenttia ostoksista hoidetaan kivijalkamyymälöissä maksukortilla.

Eurokäteistä on tällä hetkellä liikkeellä keskuspankkien ulkopuolella 1500−1600 miljardia euroa eli n. 5000 per eurokansalainen. Välimäen mukaan Suomessa on vaikea nähdä tilannetta, jossa käteistä tarvittaisiin yhtäkkiä valtavia määriä.

Kaupan liiton Lauri Kulosen mukaan huoltovarmuusmielessä tätäkin katsotaan yhteistyössä eri sektoreiden välillä, jotta tilanteisiin osataan varautua. Tähän kuuluu suositus, että kotitaloudet varaavat hiukan käteistä osaksi kotivaraansa.

Olisiko syytä rakentaa vaihtoehtoinen maksutapajärjestelmä korttimaksamiselle ja käteiselle niissä tilanteissa, joissa ko. järjestelmät lakkaisivat toimimasta?

Maksufoorumissa maksamisen panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että varautumisen on syytä perustua jo olemassa oleviin ratkaisuihin. Jo käytössä olevia maksutapajärjestelmiä on syytä venyttää toimimaan erilaisissa ongelmallisissakin tilanteissa. Tätä on jo tehtykin: esimerkiksi pandemiatilanteessa lähimaksamisen yläsaldorajaa nostettiin.

Olisiko Suomessa hyvä olla kansallinen tilipohjainen pikamaksusovellus käytössä?

Fraktalin toimitusjohtaja Jani Kallio kertoo, että kansallisesta mallista on puhuttu jo toistakymmentä vuotta Suomessa. Osa panelisteista esitti epäilyjä yksinomaan Suomen rajojen sisäpuolella toimivan järjestelmän tarpeesta.

”Olemme niin monella tavalla riippuvaisia palveluista, joiden sijaintia emme edes tiedä. Nykymaailmassa varautumisen tavoite pitää olla juuri digitaalisten palveluiden ylläpitämisessä kaikissa häiriötilanteissa”, Kallio sanoo.

”Meidän ei tarvitse pyrkiä tarjoamaan vakavassa häiriötilanteessa 100-prosenttisia palveluita kaikilta osin, vaan häiriötilanteessa tavoitteena on saada vähintään rajoitetusti toimivat palvelut käyttöön kansalaisille”, Kulonen lisää.

Erilaiset häiriötilanteet uusi normaali – mitä ruotsalaisen päivittäistavaraketju Coopin tapaus opetti?

Viime kesänä ruotsalainen suurimpiin kuuluva päivittäistavarakaupan ketju Coop joutui sulkemaan noin 500 yhteensäi 800:sta myymälästään useaksi päiväksi, kun sen palveluntarjoajaan kohdistui kiristyshaittaohjelma.

”Huoltovarmuuden näkökulmasta yrityksen on tunnettava oman palveluketjunsa toiminta läpikotaisin. Yrityksen on syytä tuntea jopa, millaisia ratkaisuja oman palveluketjun toimijat käyttävät, toiminnan pitää siis olla mahdollisimman läpinäkyvää, Kulonen painottaa.

Tietoevryn johtava asiantuntija Atte Valtonen arvelee, että Coopin tapauksessa kontrolli yksikertaisesti petti.

”Jos oman toiminnan tiedetään lakkaavan pahimmillaan useiksi päiviksi, on sellaiset seikat syytä paaluttaa, Valtonen pohtii.

Valtonen uskoo, että vastaavia tapauksia tullaan näkemään tulevaisuudessa enemmän, sillä erilaiset uhkat ja niistä aiheutuvat häiriötilanteet ovat uutta normaalia.

”Ydinkysymys on se, miten ongelmatilanteista palaudutaan ja miten se tehdään nykyistä nopeammin. Varautumisen näkökulmasta on tärkeää myös selvittää, voidaanko menetettyä liiketoimintaa kompensoida palautumisen aikana”, Valtonen jatkaa.

Ruotsalaisen Coopin tapaus on hyvä muistutus myös siitä, että alihankkijoita valittaessa ja ulkoistuksia tehtäessä sopimukset ovat väline, joilla tiettyjä asioita voidaan edellyttää. Fraktalin toimitusjohtaja Jani Kallio sanoo, että suomalaisessa sopimuskulttuurissa ja ostamisen osaamisessa on vielä paljon parannettavaa.

”Tietoturvavaatimukset on usein aika heikosti kirjattu sopimusmuotoon, eikä sopimuksen rikkomiseen liity yleensä minkäänlaisia sanktioita muuten kuin salassapidon ja tietosuojan osalta. On paljon asioita, joita palveluita hankkiessa pitäisi osata alihankkijalta tietoturvaan liittyen vaatia”, Kallio sanoo. Työssään hän neuvoo asiakkaitaan juuri näissä asioissa.

Koko Maksufoorumi katsottavissa täällä: https://www.youtube.com/watch?v=UuinuycE9-w

Maksamisen toimivuus häiriötilanteessa alkaa kohdasta: 2:18:00

Suomen Pankin 25.5. järjestämässä Maksufoorumissa maksamisen toimivuudesta häiriötilanteessa olivat keskustelemassa Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki, Kaupan liiton asiantuntija Lauri Kulonen, Tietoevryn johtava asiantuntija Atte Valtonen ja Fraktan toimitusjohtaja Jani Kallio.