Elinkeinoelämän järjestöt: Palkkojen pakkojulkisuus olisi tietosuojalakien vastainen uudistus
Hallituksen esitys tasa-arvolain muuttamisesta ja palkkojen pakkojulkisuudesta on monella tapaa ongelmallinen, toteavat Kemianteollisuus, Metsäteollisuus, Palvelualojen työnantajat Palta, Teknologiateollisuus ja Kaupan liitto yhteislausunnossaan. Liittojen mukaan esitys on tietosuojalainsäädännön vastainen. Se vaarantaa suomalaisten yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden sekä vakiintuneiden palkkausjärjestelmien toimivuuden. Myös esityksen vaikutusarvioinnit ovat puutteelliset. Tavoite tasa-arvon edistämisestä on tärkeä ja kannatettava, mutta hallituksen esittämät keinot vääriä.
Hallituksen tuore, vastikään lausuntokierroksella ollut esitys tasa-arvolain muuttamisesta sisältää ehdotuksen, jonka myötä työntekijöillä ja luottamusmiehillä olisi jatkossa pääsy yksittäisen palkansaajan palkkatietoihin.
Missään muussa EU-valtiossa ei ole avattu yksittäisen työntekijän palkkatietoja, ja muutos asettaisi Suomessa toimivat yritykset jatkossa erilaiseen asemaan muihin eurooppalaisiin yrityksiin nähden. Liittojen mukaan esitys lisää yritysten kustannuksia ja tulee vaikuttamaan tuottavuuteen, kannattavuuteen ja sen myötä kilpailukykyyn negatiivisesti. Esityksen vaikutusarvioinnit ovat puutteelliset.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan yksittäisten työntekijöiden palkkatietojen avaaminen johtaa tasapäistävään palkkaukseen ja palkitsemiseen. Tämä puolestaan heikentäisi yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä. Myös yritysten hallinnollinen taakka kasvaisi, ja esimerkiksi perusteltujen palkkaerojen selittäminen niille työntekijöille, jotka kokevat saavansa liian vähän palkkaa, lisäisi myös työnantajien taakkaa ja kustannuksia.
Palkkatietojen avaaminen jakaa myös kansaa. Tehtyjen kyselyjen perusteella valtaosa vastustaa sitä, että heidän palkkatietonsa avataan työyhteisössä.
Uhka kasvaville väärinkäytöksille ja yksityisyyden suojan loukkauksille
Palkkojen pakkojulkisuutta ei ehdoteta valmisteilla olevassa EU-lainsäädännössä, jossa korostetaan tietosuojan merkitystä. Suomen ehdotuksessa on merkittäviä ongelmia yksityisyyden suojan kannalta, ja esimerkiksi EU:n korkea GDPR-viranomainen on katsonut, etteivät yksittäisen, tunnistettavan työntekijän palkkatiedot saa tulla julki. Suomen tulisi odottaa EU:n palkka-avoimuutta koskevan direktiiviehdotuksen valmistumista, eikä säätää rinnakkaista sääntelyä samasta aihepiiristä.
Palkkatietoja saatettaisiin myös väärinkäyttää, jos yksittäisen henkilön palkkatietoja luovutetaan henkilöstön edustajalle ilman henkilön omaa suostumusta. Työnantajalla ei ole todellista mahdollisuutta tietää, mihin palkkatietoja tosiasiallisesti käytetään tai mihin annetut tiedot voivat mahdollisesti päätyä. Siksi oikeusturvan ja -varmuuden kannalta on erittäin tärkeää säilyttää mahdollisten palkkasyrjintäepäilyjen arviointi virkavastuulla toimivalla tasa-arvovaltuutetulla.
Voimassa olevassa tasa-arvolaissa yksittäisen henkilön palkkatietoja suojataan. Yksittäisen henkilön palkkatietoja suojataan säännönmukaisesti myös työehtosopimuksissa, joissa palkkatilastoja annetaan henkilöstön edustajille vain tarpeeksi suurten ryhmien osalta.
Annettu esitys tulisi heikentämään tietosuojan toteutumista työelämässä ja se on tietosuoja-asetuksen vastainen, liitot kommentoivat lausunnossaan.
Tavoite tasa-arvon edistämisestä on hyvä, mutta hallituksen esittämät keinot vääriä
Hallituksen esityksen tarkoitus on tärkeä ja kannatettava, mutta keinot ovat vääriä. Palkkaerot naisten ja miesten välillä johtuvat pääasiallisesti ammatillisesta ja alakohtaisesta eriytymisestä. Yksittäisten henkilöiden palkkatietojen avaaminen lainsäädäntöä muuttamalla ei tätä palkkaeroa tule pienentämään. Liittojen mukaan Suomessa tulisikin panostaa ala- ja ammattikohtaisen segregaation lieventämiseen vaikuttamalla nuorten koulutusvalintoihin.
Liittojen mukaan esitetyillä tasa-arvolain muutoksilla tulisi olemaan jatkossa negatiivisia vaikutuksia niin palkkaukseen, palkitsemiseen, työhyvinvointiin, tuottavuuteen, kilpailukykyyn kuin osaajien saatavuuteenkin. Väistämättä nämä heikennykset heijastuvat myös suomalaisten yritysten työllistämisedellytyksiin. Kilpailukyvyn heikentämisen sijaan suomalaiset vientialojen ja kotimarkkinoiden yritykset tarvitsevat kipeästi toimia, joilla kilpailukykyä parannetaan, liitot toteavat.
Lisätiedot
Työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä, 040 778 0182
Kemianteollisuus ry.
Johtaja, työelämä, Jukka Sarhimaa, p. 040 184 1004
Metsäteollisuus ry.
Johtaja, Työmarkkinat, Minna Ääri, p. 040 559 0833
Palvelualojen työnantajat PALTA ry.
Varatoimitusjohtaja Minna Helle, p. 050 341 4884
Teknologiateollisuus ry.
Johtava asiantuntija, työlainsäädäntö, Antti Vaaja, p. 040 833 2516
Kaupan liitto ry.
