Rakenteellisesti heikkoa kuluttajien ostovoimaa tulee vahvistaa budjettiriihessä
Kauppa vaatii pikaisia toimia ostovoiman tukemiseksi ja kannustinloukkujen loiventamiseksi. Työn verotuksen keventäminen on keskeinen ja kiireellinen uudistus, jolla taklataan yhtä suurista suomalaisista rakenneongelmista.
Yksityiset palvelut muodostavat puolet Suomen bruttoarvonlisäyksestä eli taloudellisesta hyvinvoinnista, ja niillä on merkittävä vaikutus talouskasvuun ja työllisyyteen. Kustannusinflaatio syö yksityisten palveluiden mahdollisuutta toimia talouskasvun veturina viime vuosien tapaan samalla, kun suomalaisten ostovoima murenee.
“Yksi Suomen suurista rakenteellisista ongelmista on heikohko ostovoima verrattuna työn hintaan. Suunnan kääntäminen vaatii hallitukselta rohkeita, mutta välttämättömiä päätöksiä budjettiriihessä”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi toteaa.
Tasaiset, myös pienituloisiin kohdistuvat veronkevennykset saadaan perusvähennyksen, työtulovähennyksen ja valtion tuloveroasteikon yhteismuutoksilla. Ansiotuloverotuksen keventäminen kaventaisi työn verokiilaa, lieventäisi kannustinloukkuja ja parantaisi ostovoimaa nostamatta palkkakustannuksia.
“Työn verotuksen pitkäjänteinen keventäminen on tärkeä rakenneuudistus ostovoiman turvaamiseksi ja kannustinloukkujen purkamiseksi. Kannustinloukkuja purkamalla tuetaan samanaikaisesti työllisyyttä ja työvoiman saatavuutta”, Kiviniemi painottaa.
Energiaratkaisuilla vahvistusta kaupan kilpailukykyyn ja Suomen energiaomavaraisuuteen
Energiakriisi kurittaa myös kaupan alaa. Sähkövero on jaettu kahteen luokkaan, ja kauppa kuuluu yhdessä kuluttajien ja muiden palvelualojen kanssa luokkaan 1, jossa maksetaan yli 40 kertaa kalliimpaa sähköveroa teollisuuteen nähden. Kaupan liitto esittää, että kaupan ja palvelualojen sähköveroa alennetaan pitkällä aikavälillä teollisuuden tasoon.
“Alemmalla sähköverolla mahdollistetaan kaupan alan hiilineutraalisuustavoitteiden toteutuminen, turvataan kaupan alan työpaikkoja ja edistetään kilpailukykyä suhteessa kansainvälisiin verkkokauppoihin, jotka valtaavat markkinaosuuksia Suomessa”, Kiviniemi huomauttaa.
Lisäksi kaupan hukkalämpö tulisi saada nykyistä huomattavasti paremmin hyötykäyttöön. Kaupan alan hukkalämpöpotentiaali on vuosittain peräti terawattitunnin verran, joka vastaa Suomen biokaasutuotannon määrää. Eniten hyödyntämätöntä hukkalämpöpotentiaalia on kaupan alalla päivittäistavarakaupan kylmäjärjestelmissä (800 GWh/vuosi). Toinen merkittävä hukkalämmönlähde on kauppakeskusten jäähdytysenergia (113 GWh/vuosi).
“Kaupan hukkalämmön hyödyntäminen vahvistaisi Suomen energiaomavaraisuutta, sekä tukisi toimialarajat ylittävän päästöttömän energian tuotannon kasvattamista ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Hallituksen tulee vauhdittaa kaksisuuntaisen kaukolämpöverkon kehittämistä, jotta ylijäävä lämpö tulee hyödynnetyksi”, Kiviniemi viitoittaa.
Hallituksen on syksyn budjettiriihessään vihdoin määrätietoisesti tartuttava Suomen rakenteellisiin ongelmiin, jotta suomalaisten ostovoima, kaupan kilpailukyky sekä talouden kasvu taataan jatkossakin.
Lisätietoja:
Mari Kiviniemi, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, 050 511 3189, mari.kiviniemi(at)kauppa.fi
Kaupan näkymät -suhdannekatsaus 8/2022: Kaupan kasvupyrähdys on ohi – epävarmuus painaa kauppaa ja kuluttajaa
