Päivittäistavarakauppa otti käyttöön yhteisen mittariston alansa ilmastotyölle
Suomi tavoittelee hallituksen päätöksen mukaisesti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Eri alat, kuten Kaupan liittokin, ovat laatineet tiekarttoja tavoitteen saavuttamiseksi. Päivittäistavarakauppa ry lähti mukaan kirjaamalla kootusti päivittäistavarakaupan alan ilmastotoimia. ”Oli hienoa pohtia yhdessä jäsentemme kanssa, mikä ilmastotyössä on oleellista ja mitä voimme yhteisesti mitata”, PTY ry:n viestintäpäällikkö Mari Mattila kuvaa.
Päivittäistavarakauppa ry sai viime keväänä valmiiksi kunnianhimoisen työn: se julkaisi yhteisen mittariston kertomaan alansa ilmastoteoista. Kokonaiskuva alalta puuttui, vaikka jokainen isompi päivittäistavarakaupan yritys raportoi jo omasta vastuullisuudestaan omilla tahoillaan.
”Koen, että meillä päivittäistavarakaupan edunvalvontajärjestönä täytyy olla näkymä oman alan ilmastoasioiden kehitykseen. Jos joku kysyy, mitä te teette vähähiilisyyssaralla, voin nyt näppärästi avata meidän nettisivut ja kertoa yhteisesti pt-kaupan ilmastoasioista”, viestintäpäällikkö Mari Mattila kertoo.
Mittariston lisäksi sivusto tarjoaa jäsenille ja kumppaneille havainnollistavan tieto- ja viestintäpaketin päivittäistavarakaupan ilmastovaikutuksista.
Päivittäistavarakauppa ry näki tarpeelliseksi rajata alan ilmastotyön kolmeen osaan: koko elintarvikeketjun yhteistyö eli mitä asioita ketjussa pellolta pöytään on mahdollista tehdä, pt-kaupan omien, suorien ilmastovaikutusten vähentäminen sekä pt-kaupan toiminta kuluttajien suuntaan, jotta yksittäinen ihminen voisi tehdä ilmastoystävällisiä ratkaisuja.
Viestintäpäällikkö Mari Mattilan mielestä Päivittäistavarakauppa ry:llä pitää olla näkymä oman alansa ilmastoasioihin.
Päivittäistavarakauppa edistää ilmastotekoja pellolta pöytään
Päivittäistavarakauppa katsoo ilmastotyötä koko elintarvikeketjun kantilta: alkutuotannosta elintarviketeollisuuden kautta kauppaan ja aina kuluttajaan asti.
”Päivittäistavarakauppa on linkki tuottajan ja kuluttajan välillä, joten pt-kaupalla on oiva paikka vaikuttaa teoillaan Suomen ilmastotavoitteeseen. Kauppa kuuntelee tarkalla korvalla kuluttajien toiveita kestävistä tuotteista ja välittää toiveet aina ketjun alkupäähän tuottajille asti. Kauppa suosii hiilipihiä energiaa myymälöissään ja logistiikassaan ja lisää näin fossiilittoman energian kysyntää. Toisaalta kauppa rohkaisee asiakkaitaan kohti ilmastoystävällisempiä valintoja ja luo näin tarjontaa ilmastoystävällisille tuotteille”, Mattila valaisee.
”Ilmastoteot ovat tulevaisuutemme kannalta välttämättömiä, ja kauppa on sitoutunut toteuttamaan ja mahdollistamaan niitä −ja myös kirittämään muita toimijoita. Tavallaan me venytettiin koko ketju mukaan tähän samaan ilmastotyöhön, eikä vain mietitty yksin kaupan päästöjä. Ne ovat loppujen lopuksi aika pieni osuus kokonaisuudesta”, Mattila lisää.
Nyt pt-kaupalla on hiilijalanjälkiluku
Yhteisten mittareiden käyttöönotto pt-kaupan ilmastotoimien määrittämiseksi ei Mattilan mukaan ollut helppo tehtävä. Se on haastavaa tiedettä, johon jouduttiin tekemään rajauksia, mitä otetaan ja jätetään.
”Suunnittelussa haluttiin lähteä ajatuksesta, että kaupoille ei tulisi lisätyötä, vaan pärjättäisiin pitkälti jo olemassa olevilla tiedoilla. Isot toimijamme ovat mukana Science Based Targets -aloitteessa, joten menimme se edellä, Mattila kuvaa.
PTY kerää nyt yhteensopivalla tavalla ensimmäistä kertaa tietoja kaupan oman toiminnan sekä kaupan arvoketjun hiilidioksidipäästöistä. Mukana luvuissa ovat S-ryhmä, Kesko, Lidl Suomi, Tokmanni ja tukkukaupoista Valio Aimo, Wihuri ja Metro-tukku.
”Haasteita vertailulle tuo se, että luvuissa on mukana yritysten kaikki kaupan oman toiminnan päästöt, ei pelkästään päivittäistavarakaupan päästöt. Tilastoja tullaan kuitenkin tarkentamaan ja lukuja päivittämään säännöllisesti, jotta nähdään toiminnan kehitys vuosien mittaan”, Mattila selventää.
Ensimmäistä kertaa PTY ry:llä on myös arvio kaupan ruokahävikin ilmastovaikutuksesta eli niin sanottu kaupan ruokahävikin hiilijalanjälkiluku. Ruokahävikin ennaltaehkäisy on Mattilan mukaan yksi merkittävimmistä tekijöistä, joihin kaupat voivat osana ilmastotyötään vaikuttaa suoraan.
Lisäksi PTY ry teetti opinnäytetyönä laajan kuluttajakyselyn siitä, miten kauppa voi tukea kuluttajaa ilmastoystävällisten ruokavalintojen tekemisessä. Kysely paljasti, että yli 90 prosenttia suomalaiskuluttajista olisi valmiita muuttamaan ruokavalintojaan, jotta ruoan hiilijalanjälki pienenisi. Lisäksi kuluttajat toivovat edelleen kovasti tietoa ilmastoystävällisistä tuotteista ja niiden ilmastovaikutuksista.
”Kaiken kaikkiaan tämä starttimme ilmastotyöhön oli suhteellisen haastava, mutta todella mielenkiintoinen projekti. Oli hienoa päästä pohtimaan yhdessä jäsenyritystemme kanssa, mikä on oleellista ja mitä voimme yhteisesti mitata. Työ on nyt pantu alulle ja tästä se jatkuu yhteistuumin jäsentemme kanssa”, Mattila kiteyttää.
PTY:n ilmastosivut: Tietoa muun muassa kaupan omista ilmastopäästöistä ja päästöistä arvoketjussa
Arvio päivittäistavarakaupan ruokahävikin hiilijalanjäljestä (Luonnonvarakeskus Luke)
Ilmastoystävällisten ruokavalintojen tekeminen (Gradu: Helsingin yliopisto)
Miten kauppa voi auttaa kuluttajaa?
- Kuluttajat toivovat lisää ympäristöystävällisiä elintarvikkeita ja niiden nostamista esiin näkyvästi valikoimissa.
- Tuotteiden ympäristövaikutuksista pitäisi kertoa faktapohjaisesti ja ymmärrettävästi.
- Suurin osa kuluttajista ei ymmärrä hiilijalanjäljen tarkkaa määritelmää. He tarvitsevat ja toivovat lisää tietoa, jotta voisivat muuttaa ruokavalintojaan.
- Kuluttaja tunnistaa ympäristöystävälliseksi tuotteen, joka on kotimainen, lähellä tuotettu ja pakattu minimimäärään pakkausmateriaalia. Kuluttaja myös edellyttää tuotteelta laadukkuutta, hyvää makua ja kohtuullista hintaa.
- Eniten ympäristöystävällisten valintojentekemistä helpottaisi se, jos kauppa kertoisi juuri oman kauppansa suosituimmista ympäristöystävällisistä tuotteistaan ja kylkeen voisi laittaa vaikkapa resepti-idean tuotteista.
Vinkit perustuvat elintarviketieteiden maisteri Nelli Aatsingin helmikuussa 2022 tekemään pro gradu -työhön. Siihen vastasi yli 2000 henkilöä.
