Rakentavaan ruokakeskusteluun
Inflaatio ja hintojen nousu ovat näkyneet viime kuukausina jokaisen suomalaisen elämässä. Kustannuskriisi on kohdannut erityisen rankasti alkutuottajia, kun energian, lannoitteiden ja muiden tuotantopanosten hinnat ovat nousseet. Akuutin ongelmatilanteen juurisyyt johtavat pitkälti koronapandemiaan ja Ukrainan sotaan. Julkisessa keskustelussa moni haluaa kuitenkin löytää syylliset kaupasta.
Pohdinta tuottojen ja kustannusten jakautumisesta on ymmärrettävää ja tarpeellista, mutta markkinatilanteen avaamiseksi Kaupan liitto on yhdessä Päivittäistavarakauppayhdistyksen kanssa valmistellut faktapaketin. Nettisivuiltamme löytyvä aineisto esittelee koko elintarvikeketjun, sen merkityksen kansantaloudelle ja avaa syitä myös poikkeuksellisen korkealle kustannusten nousulle. Samalla kerromme ratkaisuehdotuksistamme hankalan tilanteen helpottamiseksi.
Ensinnäkin on syytä tehdä selväksi se, että Suomessa toimivalle kaupalle alkutuotannon toimintaedellytysten turvaaminen on suorastaan elinehto. Suomalaiset kuluttajat haluavat syödä omassa maassa tuotettua ruokaa, eikä huoltovarmuuden turvaamisen tärkeyttä tarvitse näinä aikoina kenellekään alleviivata. On siis luonnollista, että kauppa haluaa löytää ratkaisuja kannattavuuskriisiin.
”Suomessa toimivalle kaupalle alkutuotannon toimintaedellytysten turvaaminen on suorastaan elinehto.”
Kaupan yritykset muun muassa avasivat viime kesänä kustannusten nousun vuoksi aiemmat sopimukset omien kumppaniensa kanssa. Yrityksemme kertovat, että neuvotteluissa päädyttiin satojen miljoonien eurojen lisähinnan maksuun elintarviketeollisuuden yrityksille. Samaa perusteltua vastaantuloa olisi pitänyt löytyä myös julkiselta sektorilta.
Toiseksi ratkaisujen löytäminen alkutuotannon haasteisiin edellyttää koko ruokaketjun tarkastelemista. Elintarvikkeiden markkinoille tuomisessa kauppojen keskustelukumppaneina toimivat ennen kaikkea elintarviketeollisuuden yritykset. Suoraan tuottajilta kauppa ostaa vain runsaan prosentin tuotteistaan.
”Ratkaisujen löytäminen alkutuotannon haasteisiin edellyttää koko ruokaketjun tarkastelemista.”
Koko ruokaketjun yritysten on parannettava tuottavuuttaan ja pystyttävä vastaamaan kansainvälisen kilpailun tuomiin haasteisiin. Ulkomaisten kirittäjien kanssa on pärjättävä, kohdataan ne sitten Suomessa tai vientimarkkinoilla. Anne Bernerin viime keväänä tekemä selvitys tuoreine esityksineen luo hyvän pohjan sille, että ruokaviennistä tulee elintarviketeollisuuden yrityksille strateginen painopiste. On myös muistettava, että vahva ruokakauppa on edellytys toimivalle kotimaiselle elintarvikeketjulle.
Kolmanneksi ratkaisuja ruokaketjussa koettuihin ongelmiin on hyvä etsiä yhdessä. Työn on pohjauduttava faktoihin ja yhdessä luotuun tilannekuvaan. Tilastoista ja tutkimuksista, kuten vähittäiskaupan tuoteryhmäraportista, löytyy tähän tukea. Samoin alkutuotanto voisi nykyistä enemmän hyödyntää kaupan ja elintarviketeollisuuden keskusteluiden välistä markkinatietoa. Avoimella tiedonvaihdolla saadaan parempaa aikaan kuin sääntelyä lisäämällä.
”Ratkaisuja ruokaketjussa koettuihin ongelmiin on hyvä etsiä yhdessä.”
Keskustelua alkutuotannon kannattavuudesta ja ruokaketjun toiminnasta kannattaa jatkaa. Otteen olisi kuitenkin hyvä olla rakentava ja asiapitoinen. Siihen kauppa on valmis.
Mari Kiviniemi on Kaupan liiton toimitusjohtaja.
Kuva: Marjo Koivumäki Studio Apris oy
