Kaupan alan korkeakoulutus ja -tutkimustoiminta vahvistavat tulevaisuuden osaamista
Jotta suomalainen kaupan ala kehittyisi ja pystyisi vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, on panostettava korkealaatuiseen koulutus- ja tutkimustoimintaan. Oppilaitokset ovat omalta osaltaan jo tarttuneet haasteeseen yhdessä Kaupan liiton kanssa. Korkeakoulutuksen osalta opetuksen kehittäminen yhteistyössä eri korkeakoulujen välillä ja kaupan alan tutkimustoiminnan vahvistaminen ovat merkittävässä roolissa.
Osallistuin asiantuntijana Työ- ja elinkeinoministeriön vetämään Kaupan tulevaisuusselonteon prosessiin. Selonteko julkaistiin loppuvuodesta 2022. Yhtenä osa-alueena selonteossa on kaupan alan työllisyys, osaaminen ja koulutus. Kirjoitukseni pureutuu erityisesti tähän osa-alueeseen.
Tulevaisuusselonteossa tunnistetaan kaupan alan kriittinen merkitys työllistäjänä Suomessa. Vaikka työtehtäviä myös katoaa, erityisesti koulutetuille osaajille tulee jatkossakin olemaan tarvetta alalla. On todennäköistä, että monet tämän päivän korkeakouluopiskelijat löytävät työpaikkansa kaupan alalta, joko Suomesta tai ulkomailta. Oppilaitosten tulee tarjota opiskelijoille osaamista, jonka turvin he menestyvät työelämässä. Tämä tarkoittaa yliopistokoulutuksen osalta mielestäni ennen kaikkea yleisiä asiantuntijataitoja, kuten itsenäisen ajattelun kehittämistä ja ongelmanratkaisutaitoja sekä vuorovaikutustaitoja. Nämä taidot eivät vanhene, eivätkä menetä merkitystään edes toimialan nopeassa murroksessa. Toisaalta tarvitaan myös ajankohtaista uutta substanssiosaamista.
”Oppilaitosten tulee tarjota opiskelijoille osaamista, jonka turvin he menestyvät työelämässä.”
Osaamistarpeina selonteossa tunnistetaan erityisesti digitalisaatioon liittyvä osaaminen, kuten datalla johtaminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Erinomaisen asiakaskokemuksen tarjoaminen monikanavaisesti vaatii monenlaista asiantuntijuutta kaupan alalla toimivilta. Myös kestävän kehityksen edistäminen painottuu tulevaisuuden kaupan alan osaajien työtehtävissä.
Ennen kaikkea on tarvetta osaajille, jotka pystyvät yhdistämään niin sanottua kovaa ja pehmeää tietoa toisiinsa sekä ymmärtämään sekä teknologiaa, data-analytiikkaa että liiketoimintaa ja asiakkaita. Selonteossa todetaan kehittämisehdotuksena, että kaupan alan koulutusta tulisi uudistaa eri tasoilla. Koulutuksen kehittämiselle nämä osaamistarpeet tuottavat haasteen, joka on yksittäisen opintojakson, tutkinnon tai edes yhden yliopiston hankala ratkaista. Luonnollisesti tämä vaatii myös resursseja, erityisesti kun luodaan kokonaan uutta koulutusta.
”On tarvetta osaajille, jotka pystyvät yhdistämään niin sanottua kovaa ja pehmeää tietoa toisiinsa.”
Viisi suomalaista yliopistoa (Tampereen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto ja LUT -yliopisto) ovat jo tarttuneet tähän haasteeseen yhdessä Kaupan liiton kanssa ja toteuttavat jo toista lukuvuotta Digitaalisen kaupan opintokokonaisuutta (digitaalinenkauppa.fi). Opintokokonaisuudelle on tyypillistä joustavat opiskelumuodot, vahvat työelämäyhteydet sekä painotus digitaalisuuden merkitykseen ja rooliin kaupan alan liiketoiminnassa. Opintokokonaisuuden kursseille on ollut hyvin kysyntää ja ne ovat olleet pidettyjä. Opintokokonaisuutta kehitetään jatkuvasti yhteistyössä Kaupan liiton kanssa palvelemaan paremmin alalla tunnistettuja osaamistarpeita.
Koulutuksen lisäksi tarvitaan myös korkealaatuista tutkimustoimintaa. Yliopistoissa opetuksen tulisikin perustua ajantasaiseen, tutkittuun tietoon. Uuden tiedon tuottaminen palvelee myös yrityselämää ja yhteiskuntaa tarjoamalla viitekehyksiä ja ymmärrystä monimutkaisista ilmiöistä. Tieteellinen tieto voi tukea päätöksentekoa ja liiketoiminnan kehittämistä.
”Koulutuksen lisäksi tarvitaan myös korkealaatuista tutkimustoimintaa.”
Esimerkkinä korkealaatuisen tutkimustoiminnan kehittämisestä järjestimme Tampereen yliopistossa marraskuussa pohjoismaisen kaupan alan tutkijoiden konferenssin, Nordic Retail and Wholesale Conferencen. Konferenssi kokosi yhteen yli sata alan tutkijaa ja järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Konferenssipaperit käsittelivät muun muassa kestävän kehityksen tavoitteiden ja digitalisaation vaikutuksia kaupan alan toimijoihin ja kuluttajiin. Lisäksi tapahtuman yhteydessä järjestettiin väitöskirjatutkijoiden oma seminaari, jossa nuoret tutkijat pääsivät esittelemään uusia tutkimusideoitaan.
Kansainvälisen kaupan alan tutkimustoiminnan vahvistaminen yliopistoissa on erinomainen tavoite, joka jää selonteossa hieman pienelle painoarvolle. Toivoisinkin, että kaupan alaan liittyvä tutkimus huomioitaisiin paremmin jatkossa esimerkiksi Suomen Akatemian ja kotimaisten säätiöiden rahoitushauissa. Lisäksi rahoitushakuaktiivisuuden lisääminen EU:n suuntaan voisi tukea korkeatasoisen kansainvälisen tutkimustoiminnan vahvistamista. Kaupan alaan kytkeytyvät professuurit ja työelämäprofessuurit sekä aktiiviset tutkimusryhmät eri yliopistoissa takaavat tutkimustoiminnan jatkuvuuden ja kehittymisen myös tulevaisuudessa.
Professori (kauppa ja palvelut) Elina Närvänen työskentelee Tampereen yliopistossa.
Lue myös:
Tulevaisuusselonteko vauhdittaa kaupan alan uudistumista ja kansainvälistä kilpailukykyä
