Kauppa etsii uutta suuntaa

Korona-aika on vaikuttanut kaupan alaan ja yrityksiin monin tavoin viimeksi kuluneiden vuosien aikana. Nyt tuosta ajasta on pääosin päästy ja moni kaupan yritys hakee uutta suuntaa toiminnalleen. Monissa maissa korkea inflaatio, nousseet korot ja energian hinta ovat kutistanee kaupan asiakkaiden kulutusmahdollisuuksia ja pakottaneet arvioimaan uudelleen vakiintuneita toimintatapoja. Entiseen ei ole paluuta, mutta valitettavasti uudestakaan ei vielä ole täyttä ymmärrystä. Kauppa elää jossakin välitilassa kivijalkakaupan, verkkokaupan, palvelualustojen, kaikkialla kurottavan digitaalisuuden, kriittisten asiakkaiden ja niukkenevien resurssien ristiaallokossa.

”Entiseen ei ole paluuta, mutta valitettavasti uudestakaan ei vielä ole täyttä ymmärrystä.”

Asiakas, asiakasymmärrys, asiakaskokemus ja asiakkaiden sitouttaminen ovat edelleen kauppayritysten toimintojen ytimessä. Kuinkas muutenkaan voisi olla. Hämmästyttävää oli, että näiden asioiden tiimoilta ei näkynyt juurikaan uusia avauksia tai oivalluksia. Sen sijaan kauppa pyrkii kovasti luomaan verkko-ostoksista ja muusta digitaalisesta asioinnista mahdollisimman palvelulullista, elämyksellistä ja kivijalkakaupan tapaista toden tuntua.

Teknologiasta toivotaan uusia mahdollisuuksia asiakkaiden palvelemiseen. Heille on tarjolla virtuaalista markkinointia, tuote-esittelyitä ja mahdollisuuksia sovittaa uusia tuotteita itselleen vaikkapa kotioloissa. Kauppa voi siis tuoda tuotteet kotisohvalle kokeiltavaksi, sovitettavaksi ja tilattavaksi virtuaalisesti asiakkaan oman tabletin kautta.

Uutta teknologiaa oli tarjolla myös kaupan sisäisen toiminnan tehostamiseen. Tekoäly, virtuaalitodellisuus, analytiikka, tiedon laaja soveltaminen sekä uutena alueena vielä hyvin hahmoton ”metaverse” valtaavat alaa kaikkialla kaupan toiminnoissa. Näitä sivuavia sovelluksia oli ylitsevuotavasti tarjolla. Esimerkiksi logistiikan hallintaa voidaan parantaa siten, että ostopäällikkö voi nähdä pakkauslaatikoiden sisälle ja tunnistaa mahdollisia tuoterikkoja, virheellisiä paletteja tai muutoin selkeyttää, vaikkapa valikoimahallintaa visuaalisesti virtuaalitodellisuuden ja käytännöllisen tekoälyn avulla. Toinen asia on sitten suurten lupausten lunastaminen käytännössä, sillä ”retailing is detailing”.

Kaikkikanavainen toiminta on itsestään selvää ja erilaisilla applikaatioilla ohjaillaan kuluttajien valintoja ja ohjaillaan markkinointia. Noutokauppa valtaa alaa ja nopeus ratkaisee, mutta niitä osataan myös hinnoitella. Kaupan alasta riippumatta moni toimija tarjoaa ”noudon luukusta”, yhtenä kiinnostavana esimerkkinä kahvin nouto kahvilan ikkunasta tai tuotteiden toimitus ruoka- ja rautakaupoista sisälle ohi kulkevaan autoon.

Recommerce eli tuotteiden korjaaminen ja uudelleen myyminen ovat kasvamassa uusien tuotteiden myynnin rinnalla. Kyse ei ole perinteisestä kierrätyksestä (recycling), uusiokäytöstä (reuse) tai käytön vähentämisestä (reduse). Nyt halutaan enemmän vähemmästä, joka parhaimmillaan on tärkeä osa kestävää kehitystä.

”Jäljelle jää valinnan vaikeus siitä, että mihin tarttua ja omaa toimintaa tarkentaa.”

Vastuullisuusteemat eivät korostuneet, mutta edelläkävijöillä nämäkin asiat ovat toki jo kiinteä osa toimintaa. Osaselityksenä tälle lienee, että Yhdysvalloissa raaka-aineita riittää ja pula, esimerkiksi energiasta ei pakota uusiin toimiin, toki valveutuneet asiakkaat sitäkin enemmän. Vastuullisuuteen ohjaa toiminnan tehostamisen pakko ja kustannusten säästäminen, ei niinkään yhteiskunnan sääntelykäsi.

Tulevaisuuden tarjottimella riittää tarjottavaa. Jäljelle jää valinnan vaikeus siitä, että mihin tarttua ja omaa toimintaa tarkentaa.

Kirjoittaja KTT Lasse Mitronen toimii työelämäprofessorina Tampereen yliopistossa.

Mitrosen edellinen Kaupan liitolle kirjoittama blogi:

Vastuullisuus on kaupan ytimessä 

Analyysi: Analyysi: Korealainen kuluttaja taitaa sähköisen asioinnin ja kaupan sovellukset