Osaaminen pitää Suomen pinnalla – kriiseissäkin

Yhteiskuntaa ja taloutta koskevaan keskusteluun on ilmestynyt uusi sana: monikriisi. Kyse ei ole vain siitä, että kohtaamme monia kriisejä samaan aikaan, vaan monien vaikeuksien yhteisvaikutus voi olla enemmän kuin osiensa summa: Yksi kriisi laukaisee toisen, pahentaa kolmatta, tekee turhaksi yritykset ratkoa neljättä ja niin edelleen.

Kun vene keikkuu, on tärkeää pitää katse vakaana horisontissa. On varmaa, että niin koko ihmiskuntaa kuin vain Suomeakin kohtaavien kriisien ratkominen edellyttää aina uutta tietoa ja osaamista. Ja mikä tärkeintä: osaamisesta on huolehdittava jo ennen kuin kriisi on päällä.

Onko meillä oikea tilannekuva? Suomi on omasta mielestään koulutuksen mallimaa. Silti olemme jääneet paikoillemme monissa asioissa.

Suomen koulutustaso on jäänyt takamatkalle muiden kiriessä meistä ohi. 2000-luvulla nuorten aikuisten korkeakoulutusaste on noussut OECD-maissa keskimäärin 21 prosenttiyksikköä ja on nyt 48 prosenttia. Suomen vastaava luku on noussut samana aikana vain yhdellä prosenttiyksiköllä ja on nyt 40 prosenttia. Jäämme siis selvästi keskitason alapuolelle.

Kehitys on huolestuttava, sillä työelämän osaamisvaatimukset kasvavat. Arvioiden mukaan yli puolessa avautuvista työpaikoista ja suuressa osassa kokonaan uusista työpaikoista tullaan edellyttämään korkeakoulutasoista osaamista. Ratkaisevat päätökset tullaan tekemään ensi hallituskaudella. Palaako Suomi koulutuksen kärkimaaksi?

”Yrityksiltä edellytetään ennakointia ja tulevaisuuteen katsovaa asennetta kriisien välttämiseksi.”

Myös ammatillisista osaajista on pula. Esimerkiksi vuosina 2017–2035 kaupan alan uuden työvoiman tarpeesta 46 prosenttia arvioidaan tulevan ammatillisen koulutuksen puolelta. Myös korkeakoulutettuja tarvitaan kaupan alalla, sillä yliopisto- ja ammattikorkeakoulutaustaisten osuuden uudessa työvoimassa arvioidaan kasvavan.

Myös jatkuvan oppimisen merkitys korostuu, arvioi Valtioneuvoston julkaisema kaupan tulevaisuusselonteko. Kaupan alalla työskentelevien, koko tehtäväkirjon osalta, tulee päivittää osaamistaan työnteon ohella. Jos jatkuva oppiminen ei vielä ole ollut arkipäivää, sitä se tulee olemaan.

Yrityksiltä edellytetään ennakointia ja tulevaisuuteen katsovaa asennetta kriisien välttämiseksi. Toisaalta yrityksiltä vaaditaan tukea ja innostamista uuden oppimiseen kriisin hetkellä. Osaamisen kehittämisen tulee perustua nykyhetken osaamisen tunnistamiseen ja sitä kautta uuden oppimiseen. Paikoilleen ei voi jäädä.

Suomen väestö vanhenee kovaa vauhtia. Nuorten ja työikäisten määrä vähenee koko ajan. Joillain alueilla muutoksen vauhti on erittäin kova.

”Tulevaisuuden kaupan toimivuuden varmistamiseksi koulutusjärjestelmää täytyy uudistaa siten, että se edesauttaa digi- ja vihreän siirtymän osaajien saatavuutta.”

Kaupan alan toimintaympäristöä haastavat trendit liittyvät väestön ikääntymisen lisäksi digitalisaatioon, vihreään siirtymään ja kaupungistumiseen. Toimintaympäristö muuttuu voimakkaasti, mikä vahvistaa osaamisen kehittämisen merkitystä työvoiman saatavuuden, mutta myös työuran aikaisen osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Tulevaisuuden kaupan toimivuuden varmistamiseksi koulutusjärjestelmää täytyy uudistaa siten, että se edesauttaa digi- ja vihreän siirtymän osaajien saatavuutta.

Jotta Suomen suorituskyky kansantaloutena säilyy hyvällä tasolla, meidän kaikkien täytyy osata enemmän. Tarvitsemme siksi tarkkaan mietittyjä panostuksia osaamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen. Uusilla, fiksummilla ja tehokkaammilla toimintatavoilla voimme päästä eteenpäin kriisienkin keskellä. Meidän on osattava enemmän kansakuntana ja kansantaloutena, mutta meidän on myös osattava pitää huolta osaamisesta.

Artikkeli on alun perin julkaistu Talouselämän Tebatissa 18.2.2023.

Heikki Kuutti Uusitalo on Sivistystyönantajien johtaja ja Moona Naakka on Kaupan liiton koulutusasiantuntija.