Maksamisen myllerryksessä
Vähittäismaksamisessa tapahtuu parhaillaan paljon. Vuotta 2023 onkin kutsuttu maksamisen supervuodeksi, eikä suotta. Tänä vuonna julkaistavat säädösesitykset ja valmistelussa olevat maksuratkaisut tulevat myllertämään vähittäismaksamisen markkinat perinpohjaisesti.
Kesäkuun lopussa Euroopan komission julkaisee kaksi laajaa säädösehdotusta, joista toinen koskee käteisen asemaa laillisena maksutapana ja mahdollista digitaalista euroa, jota Euroopan keskuspankki parhaillaan suunnittelee. Lisäksi komissio julkaisee ehdotuksensa maksupalveludirektiivin päivityksestä, jolla säänneltäisiin laajasti maksamista EU-maissa.
Kotimaassa Valtiovarainministeriö selvittää parhaillaan tarvetta peruspankkipalveluita sekä käteistä koskevalle sääntelylle, jota Suomen Pankki on ehdottanut. Toukokuussa Suomen Pankki puolestaan julkaisi ehdotuksen kansallisesta tilisiirtopohjaisesta pikamaksamisen ratkaisusta.
Myös kaupallisella puolella tapahtuu paljon. Maksupalvelualustat kehittävät uusia toimintamuotoja, ja osasta näyttää kehittyvän verkkoalusta mainonnalle ja ostamiselle. Suomessa monet kaupat ja liikepankit ovat viime aikoina ottaneet palveluvalikoimaan uusia mobiilimaksuratkaisuja, kuten Google Payn ja Apple Payn, joiden suosio näyttäisi olevan nopeassa kasvussa.
”Kaupan liitto on vaatinut lisää kilpailua sähköiseen vähittäismaksamiseen.”
Maksamisesta on tullut yrityksille strategisesti tärkeä keino kerätä kuluttajadataa ja vahvistaa omaa asemaa kuluttajan ostopolulla. Kaupoille kehitys tarjoaa mahdollisuuksia analysoida yhdessä maksuratkaisutoimittajien kanssa paremmin asiakasdataa sekä kehittää omaa ostopolkuaan ja asiakaskokemustaan. Toisaalta kehitys johtaa digijättien, joiksi voidaan myös kansainväliset korttiyhtiöt katsoa, aseman vahvistumiseen, kun ne pystyvät hyödyntämään yhä paremmin maksujärjestelmissä liikkuvaa dataa ja toimimaan portinvartijoina. Esimerkiksi Apple rajoittaa kilpailijoita käyttämästä puhelimiinsa sisään rakennettua lähimaksamista eli NFC- teknologiaa.
Kaupan liitto on vaatinut lisää kilpailua sähköiseen vähittäismaksamiseen. Erityisenä ongelmana ovat olleet Visan ja Mastercardin käsiin keskittyneet korttimaksamisen markkinat, ja korttimaksamisen korkeat kustannukset. Kilpailua lisäisi valmistelussa oleva digitaalinen euro, joka tarjoaisi samalla aidosti eurooppalaisen vaihtoehdon kansainvälisille maksukorteille. Onkin tärkeää, että digitaalisen euron kehitystyötä jatketaan kaupan toimialan tarpeita vahvasti kuunnellen. Euroopan keskuspankki linjaa digitaalisen euron kehittämisen jatkoaskelista ensi syksynä.
”Kilpailua lisäisi valmistelussa oleva digitaalinen euro, joka tarjoaisi samalla aidosti eurooppalaisen vaihtoehdon kansainvälisille maksukorteille.”
Myös kotimaisessa valmistelussa olevan tilisiirtopohjaisen pikamaksamisen tulisi pystyä lisäämään kilpailua eri maksutapojen välillä. Pikamaksamisessa Suomi on jäänyt pahasti muita Pohjoismaita jälkeen, kun laajasti Suomessa käytettävää maksuratkaisua ei ole syntynyt. Viime syksynä EU:n kilpailuviranomaiset estivät OP:n Pivon, tanskalaisen MobilePayn ja norjalaisen Vippsin yhteisen mobiililompakkohankkeen syntymisen. Ruotsissa tilisiirtopohjainen pikamaksaminen hoituu Swish-maksuratkaisulla, joka on saavuttanut suuren suosion. Vaihtoehtoiset digitaaliset maksutavat eivät pelkästään edistäisi kilpailun syntymistä vaan myös lisäisivät resilienssiä yhteiskunnan häiriötilanteissa, ja siten parantaisivat huoltovarmuutta.
Vuoden mittaan julkaistavat säädösesitykset ja valmistelussa olevat maksuratkaisut tulevat myllertämään vähittäismaksamisen markkinat perinpohjaisesti. Samalla maksamisen merkitys kasvaa yritysten liiketoiminnalle. Siksi teemaan vaikutettaan aktiivisesti niin EU-tasolla EuroCommercessa kuin kansallisesti Kaupan liitossakin.
Simo Hiilamo on Kaupan liiton edunvalvontajohtaja ja maksuvälinevaliokunnan sihteeri.
